Baronan tekoälyagentti saa tehdä vain yhden asian

Puheagentti hoitaa rutiinin, ihminen tekee arvion

Suomalainen henkilöstöpalveluyhtiö Barona on ottanut käyttöön puheeseen perustuvan tekoälyagentin, joka käsittelee sairauslomatodistuksia. Ratkaisu ei kuitenkaan koske kaikkia tapauksia, vaan ainoastaan sellaisia, joihin ei tarvita lääketieteellistä arviota. Linja on tietoinen: yhtiö halusi vapauttaa hyvinvointitiimien aikaa tehtäviin, joissa tarvitaan inhimillistä harkintaa.

Baronan tekoäly- ja digikehityksestä vastaava johtaja Riikka Lehtonen kertoi Kauppalehdelle, että yhtiö asetti tekoälyagentin toiminnalle tarkat rajat jo suunnitteluvaiheessa. Agentti toimii tarkasti ennalta määritettyjen sääntöjen puitteissa eikä tee päätöksiä, jotka edellyttävät ammattilaisen arviota. Käytännössä tämä tarkoittaa, että puheagentti vastaanottaa ja kirjaa sairauslomailmoituksen, mutta siirtää tapauksen ihmiselle heti, kun tilanne vaatii tarkempaa harkintaa.

Tulokset ovat konkreettisia: yhtiö on vapauttanut satoja ihmistyötunteja, jotka hyvinvointitiimit voivat nyt käyttää vaativampaan työhön. Barona työllistää vuosittain yli 30 000 ihmistä Suomessa ja kansainvälisesti, joten sairauslomailmoitusten volyymi on suuri. Kun rutiininomainen käsittely siirtyy tekoälylle, henkilöstöammattilaisille jää aikaa sellaiseen työhön, jota kone ei voi korvata.

Klarnan varoittava esimerkki

Baronan lähestymistapa on kiinnostava vertailukohta ruotsalaiselle Klarnalle, joka kulki toiseen suuntaan. Klarna ilmoitti vuonna 2024, että sen tekoälyagentti hoitaa 75 prosenttia asiakaskeskusteluista ja korvaa noin 700 työntekijää. Yhtiö esitteli tuloksia ylpeänä – kunnes laatu romahti.

Klarnan toimitusjohtaja Sebastian Siemiatkowski myönsi myöhemmin, että aggressiiviset irtisanomiset menivät liian pitkälle. Asiakastyytyväisyys laski, valitukset lisääntyivät ja monimutkaisissa tilanteissa tekoäly tarjosi geneerisiä, toistuvia vastauksia. Vuoden 2025 aikana Klarna alkoi palkata ihmisiä takaisin asiakaspalveluun ja siirtyi hybridimalliin, jossa tekoäly hoitaa yksinkertaiset kyselyt ja ihmiset vaativammat tilanteet.

Barona näyttää oppineen sen, minkä Klarna oppi kantapään kautta: tekoälyn rajaaminen etukäteen on halvempaa kuin virheiden korjaaminen jälkikäteen.

EU:n tekoälyasetus pakottaa miettimään rajoja

Baronan lähestymistapa osuu hyvään ajankohtaan. EU:n tekoälyasetuksen korkean riskin järjestelmiä koskevat vaatimukset astuvat voimaan elokuussa 2026, ja HR-prosessit kuuluvat sääntelyn piiriin. Rekrytointi, suoritusarvioinnit ja henkilöstöanalytiikka luokitellaan korkean riskin sovelluksiksi, mikä edellyttää yrityksiltä riskinhallintajärjestelmää, läpinäkyvyyttä ja ihmisvalvontaa.

Sairauslomatodistusten käsittely ei suoraan kuulu asetuksen korkean riskin luokkaan, mutta se sivuaa työntekijöiden terveystietoja ja edellyttää siksi erityistä huolellisuutta. Baronan ratkaisu – rajata tekoäly selkeästi pois lääketieteellisestä arvioinnista – on käytännössä juuri sellainen lähestymistapa, jota EU:n sääntely kannustaa. Ihminen tekee lopullisen päätöksen aina, kun tilanne sitä vaatii.

Suomalainen malli tekoälyn käyttöönottoon

Suomalaisten yritysten tekoälykeskustelussa painottuu usein joko innostus tai pelko. Barona tarjoaa kolmannen vaihtoehdon: pragmaattisen käyttöönoton, jossa tekoäly ratkaisee yhden selkeän ongelman kerrallaan.

Yritysjohtajille, jotka pohtivat omia tekoälyhankkeita, Baronan tapaus antaa selkeän mallin. Ensimmäinen askel ei ole koko organisaation digitalisointi vaan yhden prosessin tunnistaminen, jossa tekoäly tuo mitattavaa hyötyä. Sairauslomatodistusten käsittely on esimerkki tehtävästä, joka on toistuva, selkeärajainen ja helposti automatisoitava – kunhan ihmisen rooli säilyy siellä, missä sitä tarvitaan.

Tuoreen tutkimuksen mukaan vain puolet organisaatioista on asettanut muodolliset rajat tekoälyjärjestelmilleen. Baronan esimerkki osoittaa, ettei rajojen asettaminen hidasta käyttöönottoa – päinvastoin. Kun reunaehdot ovat selvillä alusta asti, toteutus etenee nopeammin ja tulokset ovat kestäviä. Suomalaisten yritysten kannattaa kysyä itseltään: missä prosessissa tekoäly vapauttaisi ihmisaikaa, ja mihin se aika käytettäisiin?