Big Tech polttaa 725 miljardia – Meta sukelsi 9 % päivässä

Neljä yhtiötä, 725 miljardia dollaria

Microsoftin, Metan, Alphabetin ja Amazonin Q1-tulosten jälkeen yhtiöiden ilmoittamat tekoälyinvestoinnit vuodelle 2026 nousevat yhteensä noin 725 miljardiin dollariin. Amazon investoi 200 miljardia, Microsoft 190 miljardia, Alphabet nosti haarukan 180–190 miljardiin ja Meta korotti omansa 125–145 miljardiin. Vuosi sitten neljän kärjen yhteissumma oli alle 400 miljardia.

Suuruusluokka aukeaa vasta vertailussa: 725 miljardia dollaria vastaa yli kaksinkertaista Suomen vuotuista bruttokansantuotetta. Käytännössä lähes kaikki menee kahteen asiaan, Nvidian kiihdyttimiin ja datakeskuksiin, jotka pyörittävät niitä. Morgan Stanley ennustaa Alphabetin yksinään ylittävän 250 miljardin dollarin tason vuonna 2027, ja koko nelikon yhteenlaskettu capex ohittaa silloin biljoonan dollarin rajan.

Meta sukelsi 9 prosenttia – Zuckerberg vältteli ROI:ta

Meta raportoi 56,3 miljardin dollarin liikevaihdon ja 7,31 dollarin osakekohtaisen tuloksen, mikä ylitti analyytikoiden odotukset. Silti osake romahti pörssin sulkeuduttua noin yhdeksän prosenttia. Yksi luku riitti syyksi: capex-haarukan yläraja nousi 135 miljardista 145 miljardiin yhdellä lauseella tulosohjeistuksessa.

Mark Zuckerberg toisti analyytikkokutsulla saman lauseen useaan kertaan, kun ROI-kysymykset alkoivat tulla: jokainen merkki omasta työstä ja koko alalta antaa luottamuksen tähän investointiin. Konkreettista takaisinmaksuaikaa hän ei antanut. Samalla viikolla Meta ilmoitti 8 000 työpaikan irtisanomisesta, ja sisäisessä viestissä Zuckerberg myönsi leikkausten johtuvan capex-paineesta, ei tekoälyn tuottavuudesta.

Alphabet voitti viestintäpelin

Google nosti oman capex-haarukkansa 180–190 miljardiin, mutta sijoittajat reagoivat täysin päinvastoin kuin Metan kohdalla. Alphabetin osake nousi huhtikuussa 34 prosenttia, kuukauden paras tulos sitten vuoden 2004. Erona oli viestintä: Google esitteli pilvipalveluiden tilauskannan kasvun ja Geminin käyttäjäluvut konkreettisina euromääräisinä lukuina, eikä jättänyt sijoittajille tilaa epäillä takaisinmaksua.

Microsoft jäi näiden kahden ääripään väliin. Yhtiön Azure kasvoi 39 prosenttia mutta jäi kapasiteettirajoitteiden takia analyytikoiden odotuksista. Satya Nadella myönsi avoimesti, että kysyntää on enemmän kuin yhtiö pystyy palvelemaan vielä koko vuoden 2026.

Suomalaisille SaaS-yhtiöille hyöty ja riski yhdessä

Wolt, Supercell ja kymmenet pienemmät suomalaiset SaaS-yhtiöt pyörivät AWS:n, Microsoftin ja Googlen pilvipalveluissa. GPU-kapasiteetin pula on jo nostanut hintoja ja venyttänyt jonotusaikoja, mikä on hidastanut tekoälyominaisuuksien lanseerausta. 725 miljardin investointiaalto helpottaisi pulaa vuoden 2026 lopulla, kun ensimmäiset uudet datakeskukset valmistuvat.

Pidemmän aikavälin riski on syvenevä riippuvuus kolmesta amerikkalaisesta toimijasta. Lidlin omistaja Schwarz-konserni rakentaa parhaillaan Saksaan 100 000 GPU:n datakeskuskampusta yhdellätoista miljardilla eurolla. Kohde aukeaa vuoden 2027 lopussa ja on ensimmäinen aito eurooppalainen vaihtoehto hyperscalereille. Pohjoismaisen SaaS-talouden valinnat saattavat näyttää ensi vuonna erilaisilta, jos sääntelyriski Yhdysvalloissa kasvaa.

Sähkö ja vesi maksavat lopulta

Investointiaalto näkyy myös Suomessa. Microsoftin Espoon ja Googlen Haminan datakeskusten laajennukset jatkuvat, ja energiakysymys nousee politiikan ytimeen. Yhden 200 megawatin datakeskuksen vuotuinen sähkönkulutus vastaa karkeasti 400 000 omakotitalon kulutusta. Kun neljä yhdysvaltalaista toimijaa polttaa kolme neljäsosaa biljoonasta dollarista vuodessa, sähkölasku tulee viimeistään pohjoismaiseen markkinaan.

Sijoittajien viesti Q1-tuloksissa oli silti yksiselitteinen: tarinaa pitää kertoa paremmin kuin Meta kertoi. Kun yhtiö joutuu nostamaan ennustetta yli kymmenellä miljardilla kerralla, pelkkä luottamuslause ei riitä. Heinä-elokuun Q2-tuloksissa kysymys on suorempi: missä ovat ne liikevaihdot, jotka 725 miljardin investoinnin pitäisi tuottaa.