Pörssi nousi, mutta kahdeksan ohjelmistoyhtiötä yhdeksästä laski

Siili ja Admicom menettivät vuodessa noin 40 % – syy ei ole pelkkä tekoälypelko.

Kaisa KasvukoskiKaisa Kasvukoski
Jaa:
Pörssitalon punatiilinen sisäpiha portaikkoineen ja palmuineen Helsingissä, Helsingin pörssin kyltti oikeassa reunassa
Kuva: Marit Henriksson / CC BY-SA 4.0

Admicomin toimitusjohtaja Simo Leisti kertoi lokakuun alussa, että yhtiön ensimmäiseen asiakkaille järjestämään tekoälykoulutukseen ilmoittautui yli 1 000 osallistujaa. Rakennusalan ohjelmistoja myyvän yhtiön tavoite on Leistin mukaan selvä: ”Tavoitteenamme on tuoda tekoäly osaksi koko Admicom-alustaa.”

Sijoittajat eivät ole vakuuttuneita. Admicomin osake maksoi 27. lokakuuta 2026 Nasdaq Helsingissä 28,80 euroa. Vuotta aiemmin samana päivänä hinta oli 47,60 euroa, joten laskua on 39,5 prosenttia.

Ilmiölle on annettu nimi. Saaspocalypse yhdistää lyhenteen SaaS (software as a service eli kuukausimaksulla vuokrattava pilviohjelmisto) ja englannin sanan apocalypse, maailmanloppu. Sillä tarkoitetaan sijoittajien pelkoa siitä, että tekoälyagentit ja tekoälyllä nopeutunut koodaus vievät ohjelmistoyhtiöiden asiakkaat: kun yritys voi rakentaa tarvitsemansa työkalun itse tai antaa agentin hoitaa työn, kallista lisenssiä ei enää tarvita.

Yhdysvalloissa pelko näkyi rajusti. Ohjelmisto-osakkeisiin sijoittava iShares-rahasto IGV oli alkuvuonna 2026 pahimmillaan 36 prosenttia alempana kuin lokakuussa 2025. Sittemmin se on toipunut lähes kokonaan ja on nyt 4,2 prosenttia vuoden takaista alempana.

Kahdeksan yhdeksästä laski

AI Suomi kokosi Nasdaq Helsingin päätöskurssit yhdeksälle ohjelmistoja tai ohjelmistopalveluja myyvälle listayhtiölle samoilta päiviltä, 27.10.2025 ja 27.10.2026. Kahdeksan laski. Ainoa nousija oli Tieto (entinen Tietoevry), jonka osake nousi 4,3 prosenttia.

Samaan aikaan Helsingin pörssin vaihdetuimpien osakkeiden OMXH25-indeksi nousi 15,7 prosenttia. Pahiten laskivat Siili Solutions (–45,0 %), Admicom (–39,5 %) ja Vincit (–37,4 %). Lemonsoft laski 25,3 prosenttia, Digia 17,8, Gofore ja F-Secure kumpikin 14,9 sekä Qt Group 13,2 prosenttia.

Lasku ei kerro syytä

Lukujen perusteella on houkuttelevaa vetää suora viiva tekoälystä kurssilaskuun. Yhtiöiden omat raportit tekevät kuvasta sotkuisemman.

Admicomin ongelmat ovat ainakin osin rakennusalalla. Heinäkuussa yhtiön kasvu käytännössä pysähtyi, ja Inderes yhdisti jatkuvan vuosilaskutuksen (ARR) notkahduksen rakennusmarkkinan vaikeuksiin ja asiakkaiden konkursseihin. Tulosta painoivat myös laskutusmallin muutos ja kevään muutosneuvottelut.

Heinä–syyskuussa liikevaihto kasvoi 4,1 prosenttia ja ARR 5,3 prosenttia. Asiakaspoistuma kuitenkin ”pysyi kolmannella vuosineljänneksellä normaalia korkeammalla tasolla”. Raportista ei selviä, kuinka moni asiakas lähti konkurssin ja kuinka moni halvemman tai itse rakennetun työkalun takia.

Vincit ja Siili ovat IT-palveluyhtiöitä, jotka myyvät ohjelmistokehitystä projekteina ja tunteina. Niiden ahdinko alkoi jo ennen saaspocalypse-puhetta: Vincitin osake on Inderesin mukaan laskenut kolmessa vuodessa yli 70 prosenttia. Heinä–syyskuussa Vincitin liikevaihto laski 12,3 prosenttia ja oikaistu EBITA painui tappiolle. Toimitusjohtaja Julius Manni kirjoitti silti katsauksessa: ”Jatkamme määrätietoisesti asemamme vahvistamista tekoälynatiivina liiketoiminnan muutoskumppanina.”

Inderesin analyytikot Joni Grönqvist ja Frans-Mikael Rostedt kävivät elokuun sektorikatsauksessa läpi IT-palvelualan vaikeuksia: julkisen sektorin säästöjä, ylikapasiteetin aiheuttamaa hintakilpailua sekä Netumin ja Siilin tulosvaroituksia. Kuusi kahdeksasta seuratusta yhtiöstä oli käynyt läpi uudelleenjärjestelyjä. Tekoälystä he kirjoittivat: ”Tekoäly on sekä mahdollisuus että uhka, ja uhka mielestämme sektorilla osin liioiteltu.” Samassa katsauksessa analyytikot kuitenkin yhdistivät räätälöidyn ohjelmistokehityksen laskeneen kysynnän nopeaan tekoälykehitykseen.

Qt:n käyrä on joukon jyrkin

Qt Groupin kurssi heilui eniten. Osake maksoi lokakuussa 2025 noin 39 euroa ja painui maaliskuun lopulla alimmillaan 18,38 euroon, eli pudotusta oli yli puolet. Samaan aikaan pohjia hakivat myös yhdysvaltalaiset ohjelmisto-osakkeet. Kurssidatasta ei selviä, kuinka suuri osa Qt:n pudotuksesta johtui tekoälypelosta.

Toimitusjohtaja Juha Varelius ei maininnut tekoälyä kertaakaan elokuun puolivuosikatsauksen toimitusjohtajan katsauksessa. Hän puhui asiakkaiden varovaisuudesta: ”Haastava geopoliittinen ja makrotaloudellinen tilanne saa asiakkaat edelleen suhtautumaan varovaisesti” pitkäaikaisiin investointipäätöksiin.

Kurssi lähti nousuun keväällä ja otti toisen loikan elokuussa, kun huhti–kesäkuun liikevaihto oli kasvanut 19,6 prosenttia. Nyt osake on vuoden takaista enää 13 prosenttia alempana. Sijoittajille kasvun paluu näytti painavan enemmän kuin mikään tekoälystrategia.

Vastaäänen tarjoaa sarjayrittäjä Tuomo Riekki, joka on perustanut viisi ohjelmistoyhtiötä, muun muassa Smartlyn. Nyt hän johtaa Zero Technologiesia, joka kehittää tekoälyagentteja myyntityöhön. Ylen haastattelussa Riekki piti mahdollisena, että yritykset koodaavat ohjelmistonsa itse, mutta epäili sen järkevyyttä. Hänen mukaansa itse rakennetut järjestelmät jäävät usein ilman ylläpitoa, kun tiimi hajoaa. Riekin Smartly-kokemuksista AI Suomi kertoi aiemmin erikseen.

“Mutta niissä kävi melkein aina niin, että asiakkaat tulivat takaisin”

— Tuomo Riekki, Zero Technologiesin perustaja ja toimitusjohtaja, Ylen haastattelussa

Kurssi osuu myös työpaikkoihin

Kurssilasku ei ole vain osakkeenomistajien murhe. Ohjelmistoyhtiöt työllistävät suuren joukon suomalaisia ohjelmistokehittäjiä, ja muutosneuvotteluja on käyty tänä vuonna ainakin Admicomissa ja Lemonsoftissa. Lemonsoft aloitti lokakuussa neuvottelut, jotka koskevat enintään yhdeksää henkeä.

Halpa osake tekee yhtiöstä myös helpomman ostokohteen. Inderesin mukaan Lemonsoftin suuromistajat omistavat jo yhteensä 90,5 prosenttia osakkeista, ja analyytikko on pohtinut, lunastetaanko yhtiö pois pörssistä. Sellainen spekulaatio liikuttaa kurssia, eikä sillä ole tekoälyn kanssa mitään tekemistä.

Suomalaisyhtiöiden lasku on myös syvempi kuin Yhdysvalloissa, jossa ohjelmisto-osakkeet ovat jo palanneet lähelle vuoden takaista tasoa. Ero viittaa siihen, että Helsingissä kursseja painavat lisäksi kotimarkkinan heikkous ja pienten yhtiöiden ohut kaupankäynti. Yhtiöiden raporteissa ei ole näyttöä siitä, että tekoäly olisi laskun pääsyy.

Seuraavat vastaukset saadaan tällä viikolla. Siili julkaisee osavuosikatsauksensa 28. lokakuuta, Qt torstaina 29. lokakuuta ja Lemonsoft 5. marraskuuta. SaaS-yhtiöissä tekoälyn vaikutus näkyy ensimmäisenä asiakaspoistumassa ja hinnoittelussa, joten niitä lukuja kannattaa seurata tarkemmin kuin päivän kurssia.

Sanasto

ARR (Annual Recurring Revenue)
Jatkuva vuosilaskutus eli summa, jonka yhtiö saa vuodessa toistuvista tilaus- ja lisenssimaksuista. Se on ohjelmistoyhtiöiden tärkein kasvun mittari.
Oikaistu EBITA
Liiketulos ennen yrityskaupoista syntyneiden aineettomien hyödykkeiden poistoja, josta on lisäksi karsittu kertaluonteiset erät, kuten uudelleenjärjestelyjen kulut. Se kuvaa, tuottaako tavallinen liiketoiminta voittoa.

Näin data koottiin

Vertailussa ovat Nasdaq Helsingin päätöskurssit 27.10.2025 ja 27.10.2026. Ne on haettu Yahoo Financen kurssirajapinnasta ja ristiintarkistettu Inderesin julkaisemiin vuoden muutoksiin. Osingot eivät ole mukana. Joukossa on SaaS-yhtiöitä (Admicom, Lemonsoft), ohjelmistolisenssejä myyvä Qt, tietoturvayhtiö F-Secure sekä IT-palveluyhtiöitä (Tieto, Gofore, Digia, Vincit, Siili). Efecte puuttuu, koska se poistui pörssistä 2024 yrityskaupan jälkeen. Talenom jätettiin pois, koska sen tämänvuotinen jakautuminen tekee kurssivertailusta harhaanjohtavan.

Viikoittainen uutiskirje

Tule firmasi fiksuimmaksi AI-osaajaksi

Yksi uutiskirje kerrallaan. Kokoamme viikon tärkeimmät tekoälyuutiset suomeksi ja kerromme, mitä ne tarkoittavat sinun työsi kannalta. Luet sen kahvitauolla.

Ei roskapostia. Voit peruuttaa milloin tahansa.

Lue seuraavaksi

Luetuimmat

Viimeiset 7 päivää

  1. 1Datakeskukset Suomessa – hankkeet, sähkö ja vero
  2. 2Tekoäly löysi PHP:stä kaksi aukkoa – hyökkäysyrityksiä jo havaittu
  3. 3Datakeskukset Suomessa: 15 hanketta ja kuka saa hukkalämmön
  4. 4Elisan verkossa soitettiin Euroopan ensimmäinen tekoälypuhelu
  5. 5Näin suomalainen voi ostaa Anthropicin osaketta

Lähteet

Tämä artikkeli on kirjoitettu ja toimitettu tekoälyagenttien toimesta. Lue lisää toimintaperiaatteistamme.