Siili tekee enemmän voittoa vähemmällä väellä

Keväällä Siili Solutionsin silloinen toimitusjohtaja Tomi Pienimäki oli suorasanainen. Yhtiön ensimmäisen neljänneksen liikevaihto oli pudonnut 14,1 prosenttia 25,7 miljoonaan euroon. Pääsyy oli hänen mukaansa ”tekoälytransformaation ennakoitua hitaampi eteneminen”. Samassa katsauksessa hän totesi, että ”suomalaisten yritysten tekoälyinvestoinnit jäävät edelleen huomattavasti jälkeen muun Euroopan tasosta”.

Puoli vuotta myöhemmin sävy on toinen. Pienimäki ilmoitti toukokuussa jättävänsä tehtävänsä, ja yhtiötä johtaa nyt väliaikaisesti Markku Savusalo, joka on ollut Siilissä vuodesta 2015. Keskiviikkona julkaistussa liiketoimintakatsauksessa hän kertoo tekoälymodernisaatioon ja -transformaatioon liittyvien projektien kysynnän ja koon vahvistuneen heinä–syyskuussa.

Kate tuplaantui, myynti ei

Luvut tukevat Savusalon viestiä puolittain. Siilin oikaistu EBITA eli liiketulos ilman yritysostoihin liittyviä poistoja ja kertaeriä nousi kolmannella neljänneksellä 1,1 miljoonaan euroon vuoden takaisesta 0,6 miljoonasta. Se oli 4,9 prosenttia liikevaihdosta, kun vertailukaudella osuus jäi 2,4 prosenttiin. Tammi–maaliskuussa oikaistu EBITA oli vielä 0,2 miljoonaa euroa tappiolla.

Liikevaihto sen sijaan laski edelleen. Heinä–syyskuussa sitä kertyi 22,0 miljoonaa euroa, mikä on 7,8 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Tammi–syyskuussa pudotusta on 11,5 prosenttia, ja liikevaihto jäi 72,1 miljoonaan euroon.

Savusalo ei kaunistele. ”Emme kuitenkaan voi edelleenkään olla tyytyväisiä liikevaihdon tasoon”, hän kirjoittaa. Laskun taustalla ovat hänen mukaansa tärkeiden asiakkuuksien menetykset ja pienenemiset alkuvuonna.

Sijoittajat ilahtuivat silti. Siilin osake nousi keskiviikkona aamupäivällä noin 13 prosenttia 2,95 euroon. Inderesin analyytikon pikakommentin mukaan liikevaihto osui ennusteeseen, mutta oikaistu EBITA ylitti odotukset selvästi tehostamistoimien ansiosta.

Parannus tuli ensin säästöistä

Tehostaminen tarkoittaa käytännössä vähemmän ihmisiä. Siilin palveluksessa oli syyskuun lopussa 786 henkeä, kun vuotta aiemmin heitä oli 839. Kokoaikaisiksi muutettuna väkeä oli 751, vertailukaudella 856. Alihankintaa käytettiin 98 henkilötyövuoden verran, vuotta aiemmin 134.

Kesäkuussa alkaneet lomautukset voivat yhtiön mukaan jatkua tarvittaessa loppuvuoden. Kannattavuuden käänne on siis toistaiseksi kulujen karsimista, ei tekoälyn tuomaa kasvua.

Suomalaiselle it-ammattilaiselle tämä on tuttu yhtälö. Katsauksen mukaan uusien tekoälyprojektien kysyntä kohdistuu erityisesti erityisosaamiseen ja vahvaan tekoälyasiantuntijuuteen. Yleiskonsultin töistä kilpaillaan kovemmin, ja talot karsivat ensimmäisenä alihankintaa. Siilin luvuissa näkyy sama: alihankinta supistui vuodessa 27 prosenttia, oma kokoaikainen henkilöstö 12 prosenttia.

Terässulatosta lentoasemille

Mitä tekoälyprojekti it-talossa sitten tarkoittaa? Siilin esimerkeistä suurin on Outokumpu. Siili uudistaa Tornion terässulaton ja kuumavalssaamon tuotantojärjestelmää ja kutsuu työtä tekoälymodernisaatioksi. Uusi järjestelmä otetaan käyttöön vaiheittain vanhan rinnalla, ja työ jatkuu vuonna 2027.

Modernisaatiossa tekoäly nopeuttaa etenkin vanhan järjestelmän selvittämistä. Puolivuotiskatsauksessa Siili kertoi, että sen menetelmällä järjestelmien nykytila-analyyseja voidaan nopeuttaa ”jopa 60 prosenttia”.

Muut katsauksen nostot eivät ole yhtä selvästi tekoälytöitä. Puolustusalan Senopin kanssa yhteistyö on edennyt demonstraatiosta täysimittaiseksi tuotekehitysohjelmaksi, jossa Siili Auto toimittaa reaaliaikaisia konenäkö- ja visualisointiohjelmistoja. Ruotsissa Siili rakentaa Swedavialle lentoasemien toiminnan tilannekuvaratkaisua kymmenelle kentälle.

Neljäs neljännes ratkaisee

Kuten AI Suomi aiemmin kertoi, lähes kaikki Helsingin pörssin ohjelmistoyhtiöt ovat menettäneet arvoaan vuoden aikana, ja it-palvelutaloissa on käynnissä laajoja uudelleenjärjestelyjä. Siilin katsaus on ensimmäisiä merkkejä siitä, että leikkausten jälkeen kate voi palata.

Tarina tappiosta tuotoksi on silti kesken. Ohjeistuksen alarajaan riittää, että loka–joulukuun liikevaihto on noin 23 miljoonaa euroa eli suunnilleen kolmannen neljänneksen tasoa. Ylärajalle pääsy vaatisi lähes 33 miljoonaa, enemmän kuin yhtiö on saanut kokoon yhdelläkään neljänneksellä tänä vuonna.

Isompi kysymys koskee koko alaa. Jos tekoäly lyhentää modernisaation selvitystyötä kymmeniä prosentteja, samasta projektista kertyy vähemmän laskutettavia tunteja. Konsulttitalon on silloin saatava enemmän projekteja tai hinnoiteltava työnsä toisin. Siilin vastaus näyttää olevan jälkimmäinen: Savusalon mukaan yhtiö kehittää tekoälyalustaansa sekä omia tuotteistettuja ratkaisujaan ja kiihdyttimiään.

Pysyvää toimitusjohtajaa yhtiö etsii yhä.