Datakeskuksia nousee 22 kuntaan – kuka saa niiden lämmön?

Mäntsälässä moni kerrostalo lämpenee talvella palvelimilla. Nebiuksen konesalin hukkalämpö kattaa noin 80 prosenttia kunnan kaukolämmöstä. Kun yhtiö elokuussa kertoi toisesta salista, kunnanjohtaja Hannu Laurila iloitsi kunnan tiedotteessa: ”On ilo nähdä Nebiuksen investoivan Mäntsälään jälleen kerran.”

Kaksi kuukautta myöhemmin sama yhtiö hakee rahaa aiempaa kalliimmalla. Datakeskukset Suomessa ovat juuri nyt tässä välissä. Hankkeita on enemmän kuin koskaan, mutta sähköliittymät, lämpösopimukset ja rahoitus ratkaisevat, mitkä niistä valmistuvat. Kokosimme tälle sivulle hankkeet paikkakunnittain, sähkön, hukkalämmön ja rahoitustilanteen. Luvut on tarkistettu 1.11.2026.

Mikä on datakeskus?

Datakeskus on palvelimilla täytetty halli, joka pyörittää verkkopalveluja ja laskee tekoälyn vastauksia. Konesali on sama asia vanhemmalla nimellä. Tekoälysalit mitataan megawateissa eikä neliöissä, ja lähes kaikki niiden käyttämä sähkö muuttuu lämmöksi.

Valmis sali työllistää vähän. Lappeenrannan työmaalle haetaan jopa 700 rakentajaa, mutta valmis kampus työllistää Nebiuksen mukaan noin sata ihmistä.

Missä Suomen datakeskukset ovat?

Hankkeita on rakenteilla tai suunnitteilla 22 kunnassa, ja Fingridillä on liittymissopimuksia yli viiden gigawatin edestä. Toiminnassa olevien salien teho on noin 300 megawattia, VTT:n tuoreen arvion mukaan noin 450. Paikkakuntakohtainen erittely on jutussa Datakeskukset tulevat 22 kuntaan – mitä tapahtuu sähkölaskullesi?.

Hamina. Googlen sali on toiminut Summan entisellä paperitehtaalla vuodesta 2009 ja työllistää noin 500 ihmistä. Syyskuussa yhtiö osti kaupungilta 56 hehtaaria lisää maata 10,7 miljoonalla eurolla. Tehoa Google ei julkista.

Kajaani, Muhos ja Vaala. Google ilmoitti 9.9.2026 investoivansa Suomeen vähintään 13 miljardia euroa vuosina 2027–2028. Lupa- ja valvontavirasto keskeytti lokakuussa Googlen tytäryhtiön Tuike Finlandin valmistelutyöt Muhoksella ja Kajaanissa, kunnes ympäristövaikutusten arviointi on tehty. Muhoksella metsää oli ehditty kaataa noin 330 hehtaarin alueelta.

Lappeenranta ja Mäntsälä. Nebius rakentaa Pajarilaan Polarnoden kanssa 310 megawatin kampusta, jonka ensimmäinen noin 60 megawatin rakennus valmistuu alkuvuodesta 2027. Mäntsälässä toimii 75 megawatin sali, ja toinen, 70 megawatin sali valmistuu vuonna 2027.

Seinäjoki, Kouvola, Lahti ja Mikkeli. Pure DC:n Seinäjoen kampuksen ensimmäinen 110 megawatin vaihe on vuokrattu, ja koko kampus voi kasvaa yli 550 megawattiin. Kouvolan Myllykoskelle atNorth tavoittelee 430 megawattia, mutta lukua ei ole vahvistettu. Lahden salin Lahti Energia arvioi lähes kaksinkertaistavan kaupungin sähkönkulutuksen. Mikkelin Visulahteen Cerebras ja Compute Nordic rakentavat 165 megawatin keskusta.

Pääkaupunkiseutu ja muut. Microsoft rakentaa Espooseen, Kirkkonummelle ja Vihtiin. Suurin suunniteltu hanke on Nurmijärven Sudentulli, 560 megawattia, ja sen YVA on käynnissä. Helios Nordic Energy suunnittelee 500 megawattia sekä Lapinlahdelle että Iisalmeen, ja Oulun Ruskkoon on tulossa 8 megawatin aloitusvaihe. Listalla ovat myös Kontiolahti, Imatra, Saarijärvi ja Forssa.

Paljonko datakeskukset kuluttavat sähköä?

Nyt datakeskukset käyttävät 2–3 prosenttia Suomen sähköstä. VTT:n Datakeskusteollisuudelle tekemän selvityksen mukaan osuus voi nousta 12–19 prosenttiin eli 13–23 terawattituntiin vuonna 2030, jos rakennusluvan saaneet hankkeet valmistuvat. Selvityksen luvut avataan jutussa Datakeskukset voivat viedä viidenneksen Suomen sähköstä.

Mittakaavaa auttaa yksi luku. Sata megawattia täydellä teholla ympäri vuoden kuluttaa noin 876 gigawattituntia, joten Lapinlahden 500 megawatin kampus vastaisi noin viittä prosenttia koko Suomen sähköstä.

Sähkölaskun maksajalle olennaista on, kasvaako kulutus tuotantoa nopeammin. Aurora Energy Research arvioi tukkuhinnan voivan nousta enimmillään noin neljänneksen, AFRY puolestaan noin kymmenen prosenttia viidessä vuodessa, jos kulutus ei jousta. Kotitalouden kokonaislaskuun vaikutus on pienempi, koska siirto ja verot eivät nouse samassa suhteessa.

Verkkoon pääsee hitaasti. Fingrid sulki yli 10 megawatin liittymät Etelä-Suomessa, ja työ- ja elinkeinoministeriön lakiluonnos antaisi kotitalouksille ja kriittisille toiminnoille etusijan liittymäjonossa.

Datakeskuksen hukkalämpö: kuka saa lämmön?

EU:n energiatehokkuusdirektiivin mukaan yli megawatin datakeskuksen on hyödynnettävä hukkalämpönsä, ellei se ole teknisesti tai taloudellisesti mahdotonta. Suomessa velvoitetta valvoo Energiavirasto. Velvoite ei silti takaa, että lämpö päätyy kenenkään patteriin.

Jäähdytysvesi on liian viileää suoraan kaukolämpöverkkoon. Väliin tarvitaan lämpöpumppu ja putki, ja niiden maksajasta sovitaan energiayhtiön kanssa erikseen. Toimivia esimerkkejä löytyy. Haminassa Googlen lämpö voisi kattaa 70–80 prosenttia kaukolämmöstä ja Mäntsälässä Nebiuksen noin 80 prosenttia. Fortumin mukaan Microsoftin salit voivat lämmittää jopa 40 prosenttia Espoon, Kauniaisten ja Kirkkonummen kaukolämmöstä, ja OnZeron uusi sali lämmittää Helsingissä 70 000 kotia vuodesta 2027.

Muhoksella ja Kajaanissa ei julkisten lähteiden mukaan ole lämmönmyyntisopimusta paikallisen energiayhtiön kanssa, eivätkä Google tai Tuike Finland ole kommentoineet asiaa. Kaukolämpöasiakas hyötyy vasta, jos energiayhtiö korvaa hukkalämmöllä polttamalla tuotettua lämpöä ja siirtää säästön hintaan. Euromääräistä arviota ei ole kukaan esittänyt. Sopimusten ehdot ja velvoitteen aukot käydään läpi jutussa Datakeskuksen hukkalämpö – kuka saa lämmön ja kuka maksaa.

Neopilvien rahoitus kiristyy

Suomen suurimpia rakentajia ovat niin sanotut neopilvet eli tekoälyn laskentakapasiteettia vuokraavat yhtiöt. Niiden rahan saanti on vaikeutunut. The Wall Street Journalin mukaan Nebius, CoreWeave ja Nscale ovat käytännössä jääneet joukkovelkakirjamarkkinoiden ulkopuolelle.

Nebius rakentaa Suomeen yhteensä 455 megawattia. Se allekirjoitti 22. lokakuuta Citigroupin kanssa 3,5 miljardin dollarin vakuudellisen luottolimiitin, joka erääntyy jo lokakuussa 2027. Toimitusjohtaja Arkady Volozh myönsi englanninkielisessä podcastissa, että osa pääomalähteistä on ”luultavasti tilapäisesti kiinni”. Koko kuvio on jutussa Mäntsälän konesalin rakentajalta loppuu halpa laina.

Kunnille tämä on konkreettinen riski. Kiinteistöverot ja lämpösopimukset on laskettu valmistuvien salien varaan, ja kalliimpi raha voi siirtää vaiheita eteenpäin. Ensimmäinen tarkistuspiste on lokakuu 2027, jolloin Citin luotto erääntyy ja Mäntsälän toisen salin sähköasema on määrä saada valmiiksi.

Sähkövero ja mitä kunta saa

Datakeskusten sähköveron huojennus päättyi 1.7.2026. Vero nousi 0,05 sentistä 2,24 senttiin kilowattitunnilta, ja sadan megawatin laitokselle korotus on noin 19 miljoonaa euroa vuodessa.

Kunnan suorin tulo on kiinteistövero. Mikkelissä luvattu 0,8–2,5 miljoonaa euroa vastaa 3–11 prosenttia kaupungin nykyisestä kiinteistöverokertymästä, ja Mäntsälän Uutisten mukaan Nebius DC Oy oli edellisvuonna kunnan suurin yhteisöveron maksaja. Kunnallisvero menee työntekijän asuinkunnalle, joten pienellä henkilöstöllä se jää vähäiseksi.

Usein kysyttyä datakeskuksista Suomessa

Montako datakeskusta Suomessa on? Virallista rekisteriä ei vielä ole. Toiminnassa on noin parikymmentä suurta datakeskusta ja lisäksi noin 20 pienempää datalämpölaitosta, ja hankkeita on 22 kunnassa.

Mikä on Suomen suurin datakeskus? Toiminnassa olevista suurin on Googlen Hamina, jonka tehoa yhtiö ei julkista. Suunnitelluista suurin on Nurmijärven Sudentulli, noin 560 megawattia.

Nostavatko datakeskukset sähkön hintaa? Tukkuhinta voi nousta, jos kulutus kasvaa tuotantoa nopeammin. Kulutuksen jousto ja uusi tuotanto pienentävät vaikutusta.

Laskeeko hukkalämpö kaukolämmön hintaa? Ei automaattisesti. Se riippuu energiayhtiön ja datakeskuksen sopimuksesta ja siitä, korvaako lämpö kalliimpaa tuotantoa.