Osama Manzar perusti Digital Empowerment Foundationin vuonna 2002, kun Intian väestöstä 1,2 prosenttia oli verkossa. Nyt osuus on yli 70 prosenttia. Manzar on istunut Intian hallituksen ja kansainvälisissä työryhmissä, jotka käsittelevät verkkoyhteyksiä ja digitaalista osallisuutta. Nyt hän on huolissaan siitä, mitä datakeskusrakentaminen tekee samoille kylille, joita hän on kaksi vuosikymmentä yrittänyt saada verkkoon.
Rest of Worldin haastattelussa 27. elokuuta Manzar sanoi, ettei hän kysy vain sitä, miten ja minne datakeskuksia rakennetaan, vaan myös miksi. Kysymys ei ole akateeminen. Mielenosoituksia on ollut Intiasta Malesiaan ja Chileen.
“Hallitus, joka yleensä edustaa kansaa, kättelee datakeskusyhtiöitä kysymättä omalta väeltään.”
Maa, vesi ja verohelpotus
Rest of Worldin raportoinnissa Intian kiistat kiertyvät kolmen asian ympärille. Ensimmäinen on maa. Telanganassa, jonne Microsoft rakentaa datakeskuskeskittymää, osa lunastetusta maasta on Manzarin mukaan riidanalaista ja jotkut alkuperäisistä omistajista pohtivat, miten saisivat sen takaisin. Hän huomauttaa, että vastaavaa tapahtuu tie- ja ratahankkeissa, mutta niissä rakentajana on valtio. Datakeskukset omistavat yksityiset yhtiöt.
Toinen on vesi. Rest of World kirjoittaa datakeskusten olevan matkalla kuluttamaan vuoteen 2030 mennessä vettä määrän, joka vastaa 1,3 miljardin ihmisen vuotuista kotitalouskäyttöä, ja sähköä 650 miljoonan ihmisen kysynnän verran. Luvut koskevat datakeskuksia maailmanlaajuisesti, eivät pelkkää Intiaa.
Kolmas on verohelpotus. Visakhapatnamissa, jonne Google rakentaa datakeskusta, kampanjointi on jo alkanut. ”Annatte verovapautuksen, annatte maata hyvin alhaiseen hintaan, ja valtion toimintatavoissa on paljon muutakin kyseenalaista”, Manzar sanoo. Työpaikkalupauksista hän on suora: yhtiöt eivät hänen mukaansa itsekään ole varmoja, voiko paikallista väkeä työllistää automatisoituun laitokseen.
Tähän asti kaikki on Rest of Worldin raportointia. Seuraava vertailu on AI Suomen oma.
Australiassa kysyntä kolminkertaistuu
Australiassa samasta kolmesta kysymyksestä painottuu sähkö. Maan päämarkkinan eli National Electricity Marketin datakeskukset käyttivät kaudella 2024–25 noin neljä terawattituntia sähköä, noin kaksi prosenttia koko verkon kulutuksesta. Se vastaa yli 700 000 kodin sähkönkäyttöä, arvioi toimialajärjestö Clean Energy Council. Vuoteen 2030 mennessä luvun odotetaan nousevan 12 terawattituntiin eli noin kuuteen prosenttiin.
Jono on toteutumaa pidempi. RenewEconomyn mukaan verkkoon on liittymässä 17 datakeskusta, joiden yhteenlaskettu enimmäisteho on yhdeksän gigawattia: 12 hanketta hakuvaiheessa (7,6 GW) ja viisi toteutuksessa (1,4 GW). Kantaverkkoyhtiö AEMO muistuttaa, että toteutunut kysyntä jää tyypillisesti liittymiskapasiteettia pienemmäksi. Vuoden 2026 toisella neljänneksellä datakeskusten keskiteho silti kaksinkertaistui Victoriassa 204 megawattiin ja kasvoi New South Walesissa 35 prosenttia 435 megawattiin.
Kansalaismielipide ehti muodostua ennen sääntelyä. Climate Councilin tilaamassa YouGovin kyselyssä 1 624 australialaisesta 82 prosenttia katsoi, että hallitusten pitäisi vaatia uusilta datakeskuksilta niiden kulutusta vastaava määrä uutta uusiutuvaa tuotantoa ja varastointia. ”Australialaiset ovat lähettäneet kristallinkirkkaan viestin: tekoälybuumilla rahastavien toimijoiden on tuotava pöytään oma puhdas energiansa”, sanoi Climate Councilin toimitusjohtaja Amanda McKenzie. Sitaatti on käännetty englannista.
5 GW↑
Datakeskusten liittymissopimuksia Suomessa
+40 %↑
Suomen sähkönkulutus, jos kaikki hankkeet toteutuisivat
45×↑
Datakeskusten sähköveron korotus heinäkuussa 2026
82 %
Australialaisista vaatisi datakeskuksille omaa uusiutuvaa tuotantoa
Suomessa paine on sama, mutta vastaus tuli eri suunnasta. Heinäkuussa 2026 datakeskusten sähkövero siirtyi alennetusta veroluokasta ylempään: 0,05 sentistä 2,24 senttiin kilowattitunnilta. Korotus on noin 45-kertainen, ja sadan megawatin laitokselle se tarkoittaa arviolta 19,6 miljoonan euron lisälaskua vuodessa. Kävimme muutoksen läpi jutussa https://aisuomi.fi/liiketoiminta/suomi-45-kertaistaa-datakeskusten-sahkoveron
Taustalla on kantaverkkoyhtiö Fingridin elokuinen arvio. Liittymissopimuksia on noin viisi gigawattia, ja jos ne kaikki toteutuisivat, Suomen sähkönkulutus kasvaisi 40 prosenttia, 83 terawattitunnista 116:een. Investointipäätös on tehty 2 100 megawatin edestä. AFRY:n marraskuun 2025 analyysin mukaan kapasiteetin kasvu 300 megawatista 2 500 megawattiin nostaisi sähkön keskihintaa noin kymmenen prosenttia viidessä vuodessa. Tässä kohtaa asia koskettaa jokaista sähkölaskun maksajaa, ei vain kaavoittajaa. Luvut avattiin jutussa https://aisuomi.fi/artikkelit/datakeskukset-veisivat-40-lisaa-sahkoa-kuka-maksaa
Eduskunnassa yli sata kansanedustajaa on allekirjoittanut Heikki Vestmanin lakialoitteen, joka vaatisi suurilta datakeskuksilta uutta sähköntuotantoa tai sen ostamista ennen verkkoon pääsyä. Se on käytännössä sama vaatimus, jota 82 prosenttia australialaisista kannatti kyselyssä. Aloite on esitelty jutussa https://aisuomi.fi/artikkelit/kansanedustajat-hankkikoot-datakeskukset-oma-sahko
Mitä kunta saa, mitä se antaa
Manzarin kysymys siitä, mitä maansa luovuttanut saa takaisin, on Suomessa yhtä perusteltu. Täällä siihen on ainakin osittainen vastaus. Haminassa Google kertoo investoineensa alueelle 3,5 miljardia euroa, ja yhtiön mukaan sen lämmöntalteenottohankkeen on määrä kattaa arviolta 80 prosenttia paikallisen kaukolämpöverkon kysynnästä. Suomen toiminnoissaan Google ilmoittaa saavuttaneensa vuonna 2023 98 prosentin hiilivapaan sähkön osuuden.
Työpaikkojen määrää Googlen oma Hamina-sivu ei kerro lainkaan. Yksityiskohta on merkille pantava, koska työpaikkalupauksella datakeskus tyypillisesti perustellaan kunnanvaltuustossa. Se on täsmälleen sama lupaus, jota Manzar Intiassa epäilee.
Kiinteistövero on yhtälön kolmas osa, ja siitä ei löydy lukua. Etsimme julkista, kuntakohtaista tietoa siitä, paljonko yksittäinen datakeskus tuo suomalaiselle kunnalle kiinteistöveroa vuodessa. Sellaista ei löytynyt.
Luku jota ei ole
Emme löytäneet julkista lukua siitä, paljonko yksittäinen datakeskus maksaa kiinteistöveroa suomalaiselle kunnalle vuodessa. Kysymys on lähetetty eteenpäin, ja jos luku saadaan, se lisätään juttuun.
Toinen varaus koskee Australiaa. Julkisuudessa on liikkunut myös arvio datakeskusten sähkönkulutuksen seitsenkertaistumisesta, mutta emme saaneet sitä vahvistettua alkuperäislähteestä. Siksi tässä jutussa käytetään Clean Energy Councilin lukuihin perustuvaa kolminkertaistumista, joka on jäljitettävissä.
Sanasto
Terawattitunti (TWh)
Sähkömäärän yksikkö. Yksi terawattitunti on miljardi kilowattituntia, eli suunnilleen 50 000 suomalaisen sähkölämmitteisen omakotitalon vuosikulutus.
Kantaverkkoyhtiö
Yhtiö, joka vastaa maan sähkön runkoverkosta ja siitä, että tuotanto ja kulutus pysyvät tasapainossa. Suomessa se on Fingrid, Australiassa AEMO.
Liittymissopimus (datakeskus)
Sopimus, jolla laitos varaa itselleen tietyn tehon sähköverkosta. Varaus ei tarkoita, että laitos rakennetaan tai että teho tosiasiassa käytetään.
Kysymys, jota ei kysytä
Manzar ei vaadi datakeskusten kieltämistä. Hän ehdottaa hajautettua mallia, jossa kylä- ja piirikuntatason laitokset palvelisivat ensin niitä, joiden maalla ne seisovat. ”Kehittyvistä maista ei pidä tulla maailman eliittiä palvelevia datajätekeskuksia”, hän sanoo.
Terävin huomio koskee kuitenkin sopimustekniikkaa. Keskustelu on Manzarin mukaan siirtynyt sujuvasti energiatehokkuuteen ja sijaintipaikan valintaan, ja samalla datakeskuksen olemassaolosta on tullut neuvottelematon lähtökohta. Lupaukset, hän huomauttaa, eivät ole paperilla.
Australian kyselytulos ja Vestmanin lakialoite ovat molemmat yrityksiä siirtää lupaus paperille. Suomen sähkövero teki sen karkeimmalla mahdollisella tavalla: se hinnoitteli kulutuksen sen sijaan, että olisi asettanut ehdon. Kunnalle jää yhä sama kysymys, johon kukaan ei ole antanut numeroa. Paljonko tästä tulee rahaa tänne?
Viikoittainen uutiskirje
Tule firmasi fiksuimmaksi AI-osaajaksi
Yksi uutiskirje kerrallaan. Kokoamme viikon tärkeimmät tekoälyuutiset suomeksi ja kerromme, mitä ne tarkoittavat sinun työsi kannalta. Luet sen kahvitauolla.
