Ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala ei lupaa Googlelle nopeaa etenemistä Muhoksella. Hän arvioi Helsingin Sanomille, että yhtiön datakeskushanke Pohjois-Pohjanmaalla todennäköisesti viivästyy.
Syy löytyy maastosta. Google teetätti työmaalla keväällä ja kesällä laajoja hakkuita, ja yhtiön oman ilmoituksen mukaan puustoa poistettiin 330 hehtaarin alueelta. Ympäristövaikutusten arviointia ei tehty.
“Jos tosiaan näin on ollut kuin näyttää, niin todennäköisesti se ainakin hidastaa tätä prosessia.”
Raja on 200 hehtaaria
Laki on tässä kohdassa selvä. Ympäristövaikutusten arviointi eli YVA on pakollinen, jos puusto poistetaan pysyvästi yli 200 hehtaarin yhtenäiseltä alueelta. Googlen ilmoittama 330 hehtaaria ylittää rajan reilusti, noin 1,65-kertaisesti.
Juridisesti ratkaisevaa on, mitä puuttuva arviointi tarkoittaa jo tehdyille päätöksille. Multalan mukaan luvasta voidaan valittaa juuri tällä perusteella, jos se on myönnetty ilman pakollista arviointia. Valitus ei yksinään kaada hanketta, mutta oikeuskäsittely voi viedä kuukausia, ja sinä aikana rakentamisen aikataulu on auki.
Googlen vastinetta ministerin arvioon ei ollut Ylen uutisessa, eikä yhtiö ollut maanantai-iltaan mennessä kommentoinut asiaa julkisuudessa.
Mitä viivästys tarkoittaa Muhokselle
Muhos on noin 9 000 asukkaan kunta Oulun kupeessa, ja datakeskus olisi sille poikkeuksellisen suuri investointi. Rakennusvaihe tuo alueelle urakoitsijoita sekä majoituksen ja palvelujen kysyntää. Valmis laitos maksaisi kunnalle kiinteistöveroa vuosikymmeniä.
Ylen ja HS:n uutisoinnissa ei esitetty Muhoksen hankkeelle tarkkoja työpaikka- tai verotuloarvioita, joten viivästyksen hintaa kunnalle ei voi laskea euroina. Jokainen siirtynyt kuukausi lykkää silti sekä rakennustöitä että ensimmäisiä verotuloja.
Vaikutus ulottuu myös sähköverkkoon. Suuret datakeskukset sopivat liittymistä kantaverkkoon vuosia etukäteen, ja Pohjois-Suomeen hakeutuu samaan aikaan tuulivoimaa, teollisuutta ja muita konesaleja. Jos Muhoksen aikataulu liukuu, liittymän ja verkkoinvestointien ajoitus on mietittävä uudelleen.
Asia ei koske vain muhoslaisia. Suomi on markkinoinut itseään datakeskusten sijaintina puhtaalla sähköllä ja viileällä ilmastolla, ja Ylen mukaan Google investoi datakeskusprojektillaan Suomeen 13 miljardia euroa kahden vuoden aikana. Kun alan suurin sijoittaja ohittaa ympäristöarvioinnin, keskustelu siirtyy siihen, paljonko metsää ja maata tekoälyn laskentakapasiteetti saa viedä ja kuka sen päättää.
