Johtaja käyttää tekoälyä 1,5 tuntia viikossa – silti se vie työt

Helsingin Sanomat kertoi helmikuun 10. päivänä, että suomalainen pörssiyhtiö alkaa irtisanoa väkeä tekoälyn takia. Kyse oli insinööritoimisto Etteplanista. Lehden mukaan tekoäly mainittiin tiettävästi ensimmäistä kertaa syyksi muutosneuvotteluille Suomessa.

Perustelu levisi nopeasti. Maaliskuun 17. päivänä Nordea ilmoitti vähentävänsä jopa 1 500 työntekijää, ja yhtenä syynä mainittiin tekoäly. Huhtikuussa kaupan ennustejärjestelmistään tunnettu Relex aloitti Suomessa 722 työntekijää koskevat muutosneuvottelut, joissa vähennystarpeeksi kerrottiin lähes 300 työpaikkaa.

Samaan aikaan tutkijat etsivät tekoälyn tuottavuushyötyjä eivätkä löydä niitä. Yhdysvaltain kansallisen taloustutkimuslaitoksen NBER:n helmikuussa julkaisemassa työpaperissa Firm Data on AI kysyttiin lähes 6 000 ylimmän johdon edustajalta Yhdysvalloissa, Britanniassa, Saksassa ja Australiassa, mitä tekoäly on tehnyt heidän omassa yrityksessään kolmen viime vuoden aikana. Yhdeksän kymmenestä vastasi, ettei mitään. Ei vaikutusta tuottavuuteen, ei työllisyyteen.

Johtajien oma käyttö on samaa luokkaa. Yli kaksi kolmesta kertoo käyttävänsä tekoälyä säännöllisesti, mutta keskimäärin 1,5 tuntia viikossa. Se on noin 18 minuuttia työpäivässä.

Johtajat odottavat sitä, mitä eivät ole vielä nähneet

Slokin lause kuuluu alkukielellä ”AI is everywhere except in the incoming macroeconomic data”. Sama ristiriita toistuu NBER:n aineistossa. Vaikka toteutuneita vaikutuksia ei ole, samat johtajat ennustavat tekoälyn nostavan oman yrityksensä tuottavuutta keskimäärin 1,4 prosenttia, tuotantoa 0,8 prosenttia ja vähentävän työllisyyttä 0,7 prosenttia seuraavan kolmen vuoden aikana.

Työntekijöiltä kysyttiin sama asia. He arvioivat työllisyyden pikemminkin kasvavan omassa yrityksessään 0,5 prosenttia. Tutkijat kutsuvat eroa odotuskuiluksi työnantajien ja työntekijöiden välillä.

Käyttöönotto sinänsä on laajaa: 69 prosenttia yrityksistä käyttää tekoälyä aktiivisesti, ja käyttö on yleisintä nuorissa ja jo valmiiksi tuottavissa yrityksissä. Luvut ovat pieniä silti myös ennusteina. Reilun prosentin tuottavuusparannus kolmessa vuodessa ei ole se murros, jolla tekoälyyn tehtyjä investointeja on myyty sijoittajille.

Suomessa perustelu kelpaa ilman lukua

Helsingin Sanomat otsikoi analyysinsä maaliskuun 23. päivänä suoraan: tekoälystä tuli tekosyy irtisanomisille. Kesäkuun alussa Tivi haastatteli professoria, jonka mukaan tekoäly on yhtiöille tekosyy, jota on odotettu 20 vuotta. Etteplan sai omat muutosneuvottelunsa päätökseen maaliskuun 13. päivänä.

Palkansaajalle ero ei ole akateeminen. Jos työpaikka katoaa kysynnän heikkenemisen takia, se voi palata suhdanteen kääntyessä. Jos se katoaa siksi, että työ on automatisoitu, se ei palaa, ja neuvottelupöydässä pitäisi puhua uudelleenkoulutuksesta eikä lomautuksista. Perustelu ohjaa myös sitä, mihin politiikassa tartutaan.

Yhtiölle perustelulla on lisäksi viestiarvoa. Kulukuuri, joka kerrotaan tekoälyn ansioksi, kuulostaa sijoittajan korvaan strategialta. Sama kuuri kysynnän hiipumisen takia kuulostaa ongelmalta. Yksikään kolmesta yhtiöstä ei ole julkisuudessa esittänyt lukua siitä, kuinka paljon tekoäly on nostanut sen omaa tuottavuutta.

Etteplanin puolivuosikatsaus ilmestyi 5. elokuuta. Tekoälypohjaisten palveluratkaisujen osuus liikevaihdosta oli vuosineljänneksellä 6 prosenttia, vuotta aiemmin 4. Henkilöstöä oli kesäkuun lopussa 3 680, vuotta aiemmin 3 870.

Toimitusjohtaja Juha Näkki kirjoitti katsauksessa englanniksi: ”Also the changes driven by AI are affecting demand.” Myös tekoälyn ajamat muutokset vaikuttavat kysyntään. Katsauksessa tekoäly esiintyy kysyntätekijänä ja liikevaihdon lähteenä. Lukua yhtiön oman työn tuottavuuden noususta siinä ei ole.