Kiina lukitsi Manus-perustajat rajojen sisälle

Tekoälystartup Manuksen perustajat myivät yhtiönsä Metalle noin kahdella miljardilla dollarilla. Nyt he eivät pääse pois Kiinasta.

Perustajien passit hyllyllä

Manuksen toimitusjohtaja Xiao Hong ja tutkimusjohtaja Ji Yichao saivat maastapoistumiskiellon 22. maaliskuuta. Kiinalaismedia Caixin raportoi asiasta kolme päivää myöhemmin. Perustajat voivat liikkua vapaasti Manner-Kiinassa, mutta kansainvälinen matkustaminen on estetty toistaiseksi.

Kiinan kansallinen kehitys- ja uudistamiskomissio NDRC kutsui molemmat kuultaviksi Pekingiin. Viranomaisten mukaan Manuksen tekoälyteknologia on "strategista teknologiaa", joka kuuluu vientivalvonnan piiriin. Tutkinnassa selvitetään, siirrettiinkö kiinalaista teknologiaa ulkomaille ilman tarvittavia vientilupia.

Jos NDRC toteaa rikkomuksen tapahtuneen, seuraukset voivat olla vakavia. Perustajat saattavat kohdata rikosoikeudellisia syytteitä, ja koko yrityskauppa voi purkautua.

Singapore-pesun anatomia

Manuksen tarina alkoi Pekingistä. Xiao Hong perusti vuonna 2022 yhtiön nimeltä Beijing Butterfly Effect Technology. Sen tekoälyagentti pystyy suorittamaan monimutkaisia tehtäviä itsenäisesti, tutkimusraporttien laatimisesta ohjelmistokehitykseen ja matkojen varaamiseen.

Kesäkuussa 2025 yhtiö teki jyrkän käännöksen. Pääkonttori siirtyi Singaporeen, yritys rekisteröitiin uudelleen singaporelaiseksi ja ydintiimi muutti perässä. Heinäkuussa Manuksen palvelut poistuivat Kiinasta kokonaan. Yhdysvaltalainen pääomasijoittaja Benchmark ehti sijoittaa yhtiöön 75 miljoonaa dollaria.

Joulukuun lopussa 2025 Meta ilmoitti ostavansa Manuksen noin kahdella miljardilla dollarilla osana aggressiivista tekoälystrategiaansa. Kauppa oli samalla todiste siitä, että kiinalaissyntyinen teknologia oli haluttua tavaraa Piilaaksossa.

Kuviota kutsutaan Singapore-pesuksi. Kiinalaistaustaiset tekoälystartupit siirtävät juridisen kotipaikkansa kaupunkivaltioon välttääkseen kahta ongelmaa: Kiinan teknologian vientirajoituksia ja Yhdysvaltain investointikieltoja, jotka koskevat kiinalaisia tekoäly-yhtiöitä. Manuksen kohdalla strategia vaikutti aluksi nerokkaalta, kunnes Peking päätti näyttää, missä rajat kulkevat.

Kahden suurvallan puristuksessa

Manuksen tapaus ei ole yksittäinen konflikti vaan oire laajemmasta vastakkainasettelusta. Yhdysvallat ja Kiina käyvät kiihtyvää kilpailua tekoälyn kehityksestä, ja molemmat pyrkivät kontrolloimaan teknologian ja osaamisen liikkumista rajojen yli.

Washington on kieltänyt amerikkalaisia sijoittamasta kiinalaisiin tekoäly- ja puolijohdeyrityksiin. Kiina puolestaan tiukentaa vientivalvontaansa ja pyrkii varmistamaan, ettei maan parhaita osaajia ja innovaatioita valuu vastapuolelle. NDRC:n tutkinta on viesti kaikille kiinalaisille perustajille: Kiinassa kehitetty tekoäly on Kiinan omaisuutta riippumatta yrityksen rekisteröintimaasta.

Manus on puristuksissa molemmista suunnista. Yhdysvaltain senaattori John Cornyn vaati yhtiön tutkimista jo Benchmark-sijoituksen yhteydessä, ja Benchmark itse on valtiovarainministeriön syynissä. Kansainvälisille sijoittajille tilanne tarkoittaa uutta riskiä: kiinalaistaustaisten tekoäly-yhtiöiden yrityskaupat voivat purkautua kuukausia sopimuksen jälkeen.

Koko alan varoitustarina

Maastapoistumiskielto voi kestää arvioiden mukaan kolmesta kuukaudesta vuoteen. Meta ei ole kommentoinut tilannetta julkisesti, eikä kaupan lopullinen kohtalo ole selvä.

Tapaus pakottaa kaikki kiinalaistaustaiset tekoälystartupit arvioimaan kansainvälistymisstrategiaansa uudelleen. Singapore-pesu ei enää takaa turvasatamaa, ja perustajat joutuvat valitsemaan Kiinan ja lännen välillä entistä aikaisemmin urallaan.

Suomalaisille tekoälyalan yrityksille Manuksen kohtalo on muistutus siitä, että kansainvälisissä kumppanuuksissa geopoliittiset riskit ovat todellisia. Kiinalaistaustaisten yhteistyökumppanien ja sijoituskohteiden kohdalla poliittisen paineen mahdollisuus kannattaa ottaa huomioon jo etukäteen.