Konesalit sähköjonon perälle? Lakiluonnos suututti alan

Fingridin johtaja Jussi Jyrinsalo ei kiertele. ”Etusijamenettelylle on selvä ja kiireellinen tarve”, hän sanoi kantaverkkoyhtiön tiedotteessa 9. lokakuuta. Jyrinsalo vastaa Fingridissä asiakkaista ja kantaverkon suunnittelusta, eli juuri siitä jonosta, johon suomalaiset konesalihankkeet nyt kasautuvat.

Etusijamenettely on työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) syyskuun lopulla julkaisema luonnos hallituksen esitykseksi sähkömarkkinalain muuttamisesta. Kyse on luonnoksesta, joka on lausuntokierroksella. Laki ei ole voimassa, eikä esitystä ole vielä annettu eduskunnalle, joten sisältö voi muuttua.

Luonnoksen mukaan alueilla, joilla verkossa on pulaa kapasiteetista, liittymät jaettaisiin kokonaisyhteiskunnallisen hyödyn perusteella. Pienten sähkönkäyttäjien ja yhteiskunnan kriittisten toimintojen liittymät turvattaisiin. Suuria sähkönkäyttäjiä taas kannustettaisiin sijoittumaan sinne, missä verkkoa on paremmin tarjolla. Hakija voisi parantaa asemaansa tuomalla mukanaan uutta joustavaa sähköntuotantoa.

Konesalit ovat Suomen suurimpia uusia sähkönkäyttäjiä. Siksi muutos osuu niihin ensimmäisenä. Talouselämän mukaan ala on luonnoksesta raivoissaan.

Miksi omakotitalo menee konesalin edelle

Kuten AI Suomi aiemmin kertoi (https://aisuomi.fi/artikkelit/suomeen-jonottaa-5-gigawattia-konesaleja-kuka-saa-lammon), Suomen sähköverkkoon jonottaa noin viiden gigawatin edestä konesalihankkeita. Verkko ei kasva samaa tahtia. Kun kulutusta haluaa liittyä enemmän kuin johdot kestävät, jonkun on odotettava.

Luonnos vastaa kysymykseen siitä, kuka odottaa. Uuteen omakotitaloon, kouluun tai sairaalaan sähkö on saatava, vaikka alueelle olisi samaan aikaan tulossa satojen megawattien konesali. Ilman sääntöä yksi suuri hanke voisi varata alueen vapaan kapasiteetin vuosiksi. Sama kapasiteetti kiinnostaa myös teollisuutta, joka sähköistää prosessejaan ja jonka hankkeet työllistävät paikallisesti konesaleja enemmän. Yhteiskunnallisen hyödyn arviointi voi siksi suosia tehtaita.

Fingrid kannattaa, mutta ei sellaisenaan

Kantaverkkoyhtiö pitää uudistuksen perusratkaisuja hyvin valmisteltuina. Lausunnossaan se vaatii silti useita tarkennuksia. Jakoon pitäisi Fingridin mukaan tulla vain sellaista kapasiteettia, jonka toteutuminen on varmistettu verkkoyhtiöiden investointipäätöksillä. Liittymien pilkkominen tai olemassa olevan liittymän käyttötarkoituksen vaihtaminen ei saisi kelvata kiertotieksi.

Fingrid haluaa myös kiristää joustositoumusta. Yksikön päällikkö Mikko Heikkilä kirjoittaa Fingrid-lehdessä, ettei luonnos näytä nyt edellyttävän uutta investointia joustavaan tuotantoon. Fingridin mielestä sellainen vaatimus on perusteltu, jotta hankkeet oikeasti lisäisivät joustoa ja tasoittaisivat hintapiikkejä.

Jyrinsalo muistuttaa, että jonon järjestäminen ei lisää verkkoa. ”Etusijamenettely ei ole verkkoinvestointien korvike”, hän sanoo. Fingridin kantaverkon investointiohjelma on 5,2 miljardia euroa, yhtiön mukaan sen historian suurin.

Viive tuntuu kaukolämpölaskussa

Ylen mukaan uudet konesalihankkeet voivat siirtymävaiheen vuoksi viivästyä jopa vuodella. Fingrid toivoo uuden menettelyn voimaan heti ensi vuoden alusta ja siirtymäajan pidettäväksi mahdollisimman lyhyenä. Kumpikaan ei ole varmaa ennen kuin hallitus antaa esityksen ja eduskunta hyväksyy sen.

Vuosi on pitkä aika kunnalle, joka on laskenut konesalin hukkalämmön varaan. Kaukolämpöyhtiö, joka on suunnitellut korvaavansa polttoon perustuvaa tuotantoa konesalin lämmöllä, joutuu odottamaan tai paikkaamaan aukon muulla tavalla. Lopulta sen maksavat kaukolämpöasiakkaat, eli kerrostaloasukkaat ja taloyhtiöt.

Viivettä suurempi muutos voi koskea sijaintia. Jos laki ohjaa suuret käyttäjät sinne, missä verkkoa riittää, konesalikartta piirtyy uudelleen. Silloin hukkalämmön saavat eri kunnat kuin ne, jotka sitä nyt odottavat. Fingrid käy uudistettuja liittymisperiaatteita läpi asiakkailleen järjestettävässä webinaarissa 23. lokakuuta.