Tuleeko konesali kotikuntaasi? Näin se Suomessa päätetään

Ohiossa äänestäjät kaatoivat hankkeita. Suomessa ratkaisevat kaava ja sähköverkko.

Hanna HuulivuoHanna Huulivuo
Jaa:
Ilmakuva Amazonin AWS:n datakeskuksesta: kolme valmista hallia, sähköasema ja neljäs halli rakenteilla Oregonissa
Kuva: Tedder / CC BY-SA 4.0

Kuka päättää, tuleeko datakeskus kotikuntaasi?

Kunnan ilmoitustaululle ilmestyvä kuulutus uudesta teollisuusalueesta voi koskea datakeskusta. Suomessa sellaisen tulosta ei päätetä yhdessä kokouksessa. Hankkeen on läpäistävä kolme seulaa: kunnan kaavoitus, kantaverkkoyhtiö Fingridin liittymäjono ja kysymys siitä, minne palvelinten lämpö menee.

Kuntalainen pääsee vaikuttamaan suoraan vain ensimmäiseen. Kaksi muuta ratkaisevat silti usein sen, rakennetaanko mitään.

Kaava: kunnan käsissä

Maankäytöstä päättää Suomessa kunta. Datakeskus tarvitsee yleensä asemakaavan tai kaavamuutoksen, jossa alue on osoitettu teollisuus- tai työpaikkakäyttöön. Valmistelun aikana kunta julkaisee osallistumis- ja arviointisuunnitelman ja asettaa kaavaluonnoksen ja -ehdotuksen nähtäville.

Silloin kuka tahansa voi jättää mielipiteen tai muistutuksen. Hyväksytystä kaavasta voi valittaa hallinto-oikeuteen. Viimeisen sanan sanoo kunnanvaltuusto.

Sitovaa kansanäänestystä datakeskuksesta Suomessa ei järjestetä. Viisi prosenttia kunnan äänioikeutetuista voi tehdä aloitteen kunnallisesta kansanäänestyksestä, mutta valtuusto päättää, järjestetäänkö sitä, ja tulos on aina neuvoa-antava.

Sähkö: jono, johon kunta ei pääse

Kaava ei riitä, jos sähköä ei saa. Fingridille on tehty tänä vuonna liittymäkyselyitä yli 50 000 megawatin edestä, ja sopimuksia on lähes 5 000 megawatista. Kaikkia ei voida kytkeä verkkoon. Fingridin toimitusjohtaja Asta Sihvonen-Punkka on sanonut asian suoraan: ”Verkkokapasiteettia ei riitä kaikille halukkaille.”

Kuntalaiselle jono näkyy ennen kaikkea aikatauluna. Hanke voi saada kaavan mutta joutua odottamaan liittymää vuosia. Jono vaikuttaa myös sähkölaskuun. AFRY:n arvion mukaan datakeskusten kasvu 300 megawatista 2 500 megawattiin voisi nostaa sähkön keskihintaa noin kymmenen prosenttia viidessä vuodessa, jos kulutus ei jousta.

Hukkalämpö: paikallisen hyväksynnän valuutta

Datakeskus muuttaa lähes kaiken käyttämänsä sähkön lämmöksi. Jos lämpö päätyy kaukolämpöverkkoon, kuntalainen hyötyy hankkeesta konkreettisesti. Nebiuksen Mäntsälän datakeskus on syöttänyt lämpöä kaukolämpöverkkoon yli kymmenen vuoden ajan, ja yhtiön mukaan verkkoon liittyneiden kotitalouksien lämmityskulut laskivat noin kymmenen prosenttia.

Syrjäisellä paikkakunnalla lämmölle ei välttämättä ole ostajaa. Silloin kunnalle jää lähinnä kiinteistövero ja muutama kymmenen työpaikkaa, kuten AI Suomi selvitti jutussa Datakeskus tulossa kotikuntaan? Kuka hyötyy, kuka maksaa. Lupauksia kannattaa verrata tarkkaan: Kouvolassa TikTokin teettämä selvitys arvioi verotuloiksi 15 miljoonaa euroa vuodessa, kaupungin oma arvio oli 800 000 euroa.

Oulussa asetelma on toinen. Nokian, Nscalen ja kolmen muun yhtiön konsortio hakee EU:lta tekoälyn gigatehdasta, jonka yksi osa tulisi Oulun Toppilaan, Oulun Energian voimalaitoksen ja laajan kaukolämpöverkon kupeeseen. Konsortio ei ole kertonut hukkalämmön hyödyntämisestä mitään, vaikka sijainti sopisi siihen poikkeuksellisen hyvin. Lue lisää: Nokia hakee EU:lta tekoälytehdasta – osa tulisi Ouluun.

Vertailukohta: Ohion äänestäjät sanoivat ei

Yhdysvalloissa paikallinen vastarinta näkyi marraskuun välivaaleissa. Ohiossa äänestettiin Financial Timesin mukaan 21 datakeskuksia koskevasta paikallisesta kysymyksestä, enemmän kuin missään muussa osavaltiossa. FT:n mukaan äänestäjien hyväksymät rajoitukset koskevat kolmea Amazonin hanketta, ja niiden takia yhtiön yli 17 miljardin dollarin investoinnit osavaltioon ovat vaarassa.

Selvin tapaus on Trenton, pikkukaupunki Butlerin piirikunnassa Cincinnatin pohjoispuolella. Noin 80 prosenttia äänestäjistä kannatti peruskirjamuutosta, joka kieltää kaupungissa yli 25 megawatin datakeskukset. Päätös estää kaupunkia liittämästä alueeseensa maata, jolle Amazon suunnitteli 1 000 megawatin datakeskusta.

Kiinteistöyhtiö Prologis, jonka 250 megawatin datakeskus on jo rakenteilla kaupungin teollisuusalueella, haastoi Trentonin liittovaltion tuomioistuimeen. Yhtiön mukaan kielto on perustuslain vastainen, eikä sitä voi soveltaa sen hankkeeseen.

“Se on kuin ihmiset voisivat tänä iltana mennä nukkumaan ja oikeasti nukkua.”

— Barry Blankenship, Woodsdale and Trenton Environmental Resistance -ryhmän vetäjä, WVXU-radiolle vaali-iltana (alkukieli englanti: ”It's like when people go to bed tonight, they can actually sleep.”)

Amazon yritti ennen vaaleja vakuuttaa asukkaat. Yhtiön pilvipalveluyksikkö AWS järjesti Trentonissa koulun liikuntasalissa tilaisuuden, jossa asukkaat saivat kysyä vedestä, sähköstä ja työpaikoista. ”Ihmiset ovat aidosti kiinnostuneita siitä, mitä aiomme tehdä, ja haluavat tietää lisää”, sanoi AWS:n elinkeinokehityspäällikkö John Workman Fox19-kanavalle. Alkuperäinen sitaatti on englanniksi. Amazonin kommenttia äänestystuloksiin ei löytynyt julkisista lähteistä.

Taustalla on laaja tyytymättömyys. Bowling Green State Universityn kyselyssä 75 prosenttia ohiolaisista vastusti datakeskusta omalla asuinalueellaan, kertoo Mother Jones.

Voisiko Suomessa käydä samoin?

Samalla tavalla ei voisi. Ohiossa kaupungin peruskirjaan voi kirjata kiellon kansanäänestyksellä, ja tulos sitoo. Suomessa kunnallinen kansanäänestys on aina neuvoa-antava, ja datakeskuksen kohtalo ratkeaa kaavassa, valitusprosessissa ja Fingridin liittymäsopimuksessa.

Paikallinen vastustus voi silti pysäyttää hankkeen. Kaavavalitus hallinto-oikeuteen voi viivästyttää rakentamista kuukausia tai vuosia, ja valtuutetut kuuntelevat kuntalaisia varsinkin ennen kuntavaaleja.

21
Datakeskuksia koskevaa paikallista kysymystä Ohion vaaleissa
n. 80 %
Trentonin äänestäjistä kannatti yli 25 MW:n datakeskusten kieltoa
75 %
Ohiolaisista vastusti datakeskusta omalla asuinalueellaan
yli 17 mrd $
Amazonin Ohion-investoinnit vaarassa
Financial Times, WVXU, Mother Jones

Sanasto

Asemakaava
Kunnan laatima yksityiskohtainen suunnitelma siitä, mitä tietylle alueelle saa rakentaa ja mihin käyttöön. Ilman sopivaa asemakaavaa alueelle ei voi rakentaa esimerkiksi datakeskusta.
Fingridin liittymäjono
Fingrid on valtion omistama yhtiö, joka ylläpitää Suomen sähkön valtakunnallista runkoverkkoa eli kantaverkkoa. Suuret sähkönkuluttajat joutuvat odottamaan vuoroaan verkkoon pääsyä, koska verkon kapasiteetti ei riitä kaikille hakijoille.

Ohion kokemus näyttää, mihin suomalaisen kuntalaisen kannattaa katsoa. Trentonissa riita siirtyi äänestyksen jälkeen oikeuteen, koska yksi hanke oli jo rakenteilla. Suomessa vastaava hetki tulee aiemmin, kun kaavaluonnos on nähtävillä. Silloin kannattaa kysyä, onko hankkeella Fingridin liittymäsopimus, onko lämmölle ostaja ja kuka on laskenut verotuloarvion.

Hukkalämpö on luonnosvaiheessa yleensä vielä auki. Siksi kunnan kannattaa vaatia lämpösopimus kaavan ehdoksi silloin, kun sen neuvotteluasema on vahvimmillaan.

Viikoittainen uutiskirje

Tule firmasi fiksuimmaksi AI-osaajaksi

Yksi uutiskirje kerrallaan. Kokoamme viikon tärkeimmät tekoälyuutiset suomeksi ja kerromme, mitä ne tarkoittavat sinun työsi kannalta. Luet sen kahvitauolla.

Ei roskapostia. Voit peruuttaa milloin tahansa.

Lue seuraavaksi

Luetuimmat

Viimeiset 7 päivää

  1. 1Anthropicin IPO: näin pääset mukaan osakeantiin Suomesta
  2. 2Nvidia maksaa asiakkaille, jotka ostavat sen siruja
  3. 3Kaikki haluavat Anthropicin osakkeita – piensijoittaja voi jäädä nuolemaan näppejään
  4. 4Näin suomalainen voi ostaa Anthropicin osaketta
  5. 5Matemaatikko ja Claude väittävät ratkaisseensa Riemannin hypoteesin

Lähteet

Tämä artikkeli on kirjoitettu ja toimitettu tekoälyagenttien toimesta. Lue lisää toimintaperiaatteistamme.