Kuka pysäyttää datakeskusten 630 miljardin vyöryn?

Moratorio historian suurimmalle rakennusbuumille

Yhdysvaltain senaattori Bernie Sanders ja edustajainhuoneen jäsen Alexandria Ocasio-Cortez jättivät keskiviikkona lakialoitteen, joka pysäyttäisi kaiken uuden datakeskusrakentamisen maassa. AI Data Center Moratorium Act 2026 asettaisi liittovaltion tason jäädytyksen hankkeille, kunnes kongressi säätää kattavan tekoälysääntelyn.

Ajoitus ei ole sattumaa. Neljä suurinta teknologiayhtiötä – Amazon, Google, Meta ja Microsoft – ovat ilmoittaneet yhteensä noin 630 miljardin dollarin investoinneista tälle vuodelle. Se on 62 prosenttia enemmän kuin vuonna 2025. Rakennusbuumi on historian suurin, ja juuri sen mittakaava on herättänyt poliittisen vastareaktion.

Ehdot ja paikallinen kapina

Lakialoite asettaa moratorion purkamiselle kolme ehtoa: tekoälyn turvallisuusstandardit, taloudellisten hyötyjen jakaminen työntekijöille sekä lupaus siitä, ettei sähkön hinta nouse eikä ympäristö kärsi. Aloite kieltäisi myös tekoälylaskentainfrastruktuurin viennin maihin ilman vastaavia turvallisuustakeita. "Emme voi istua toimettomina ja antaa kourallisen miljardöörien muokata talouttamme ja demokratiaamme", Sanders perusteli.

Yksittäinen hyperscale-datakeskus kuluttaa sähköä yhtä paljon kuin kaksi miljoonaa yhdysvaltalaista kotitaloutta. Asuntojen sähköhinnat nousivat maassa 31 prosenttia vuosina 2020–2025, kun edellisellä viisivuotiskaudella nousua kertyi vain neljä prosenttia. Vuoteen 2028 mennessä datakeskusten jäähdytysjärjestelmät voivat nielaista vettä 18,5 miljoonan kotitalouden vuosikulutuksen verran.

Paikallinen vastustus on jo konkreettista. Yhdysvalloissa yli 60 kuntaa on käynnistänyt moratorioprosesseja, joista 54 on mennyt läpi. Kaksitoista osavaltiota valmistelee omia rajoituksiaan. Toukokuun 2024 ja maaliskuun 2025 välillä paikallinen vastustus pysäytti tai viivästytti 64 miljardin dollarin edestä datakeskushankkeita.

Warner tarjoaa verotusta moratorion sijaan

Kaikki demokraatit eivät jaa Sandersin linjaa. Virginialaissenaattori Mark Warner kutsui moratoriumia "typeryydeksi" Axiosin tekoälytapahtumassa samana päivänä, kun Sanders esitteli aloitettaan. Warnerin mukaan rakentamisen pysäyttäminen antaisi Kiinalle etulyöntiaseman tekoälykilpailussa.

Warner tarjoaa tilalle toisenlaista lähestymistapaa: datakeskusten verottamista ja tuottojen ohjaamista työntekijöiden uudelleenkoulutukseen. Virallista lakiesitystä ei vielä ole, mutta Warner on kutsunut datakeskuksia "helpoimmaksi paikaksi periä osuutta" tekoälybuumin voitoista. Virginiassa ajatus on jo edennyt käytäntöön – osavaltion datakeskusverotuet maksavat lähes kaksi miljardia dollaria vuodessa menetettyinä verotuloina, ja niiden poistamista harkitaan.

Pennsylvanian demokraattisenaattori John Fetterman asettui moratoriumia vastaan vielä jyrkemmin. Hän vertasi sitä X:ssä "antautumislippuun" ja ilmoitti kieltäytyvänsä ojentamasta tekoälyn johtajuutta Kiinalle. Trumpin hallinto ajaa päinvastaista suuntaa: lupaprosessien nopeuttamista ja osavaltioiden tekoälysääntelyn rajoittamista.

Warner ajaa yhdessä republikaanisenaattori Josh Hawleyn kanssa erillistä lakiesitystä, joka velvoittaisi suuryritykset raportoimaan tekoälyn aiheuttamista irtisanomisista neljännesvuosittain työministeriölle. Tiedot ohjattaisiin uudelleenkoulutusohjelmien suunnitteluun. Moratorio ja veromalli edustavat saman huolen kahta eri lähestymistapaa: täyskieltoa ja markkinamekanismeja.

Jarru ei pure, mutta paine kasvaa

Sandersin ja Ocasio-Cortezin lakialoite ei todennäköisesti etene kongressissa. Sekä republikaanit että valtavirran demokraatit vastustavat moratoriumia, ja Kiinan-vastaisessa ilmapiirissä tekoälyrakentamisen hidastaminen on vaikea myydä. Aloite jää mitä luultavimmin poliittiseksi julistukseksi.

Sen todellinen vaikutus on kuitenkin epäsuora. Aloite pakottaa kongressin ottamaan kantaa datakeskusten ympäristö- ja yhteiskuntavaikutuksiin aikana, jolloin paikalliset moratoriot leviävät nopeasti ympäri maata. Warnerin veromalli saattaa hyötyä eniten: kun moratorio näyttää liian radikaalilta, verotus alkaa vaikuttaa kohtuulliselta kompromissilta. Suomen kaltaisille maille Yhdysvaltain poliittinen turbulenssi voi samalla avata oven, sillä viileä ilmasto ja vakaa sähköverkko houkuttelevat yhtiöitä, joiden hankkeet juuttuvat Atlantin toisella puolella.