Lidlin omistaja pani 500 miljoonaa eurooppalaiseen AI:hin

Vähittäiskauppajätti astuu tekoälyrahoittajan rooliin

Saksalainen Schwarz-konserni, jonka omistuksessa ovat Lidl- ja Kaufland-ketjut, sitoutui torstaina 500 miljoonan euron strukturoituun rahoitukseen Coheren ja Aleph Alphan yhdistelmään. Yhtiö johtaa Coheren tulevaa Series E -kierrosta, jonka odotetaan sulkeutuvan vuoden 2026 aikana. Yhdistetyn yhtiön arvostus nousee noin 20 miljardiin dollariin. Kanadalainen Cohere arvostettiin viimeisimmässä kierroksessa 6,8 miljardiin ja saksalainen Aleph Alpha noin 2,7 miljardiin euroon marraskuussa 2023.

Sijoituksen logiikka perustuu vaihtokauppaan. Schwarz tuo pääoman, mutta vaatii vastineeksi, että uusi yhtiö pyörii sen oman pilvi-infrastruktuurin, STACKIT-alustan, päällä. Alustaa operoi Schwarz Digits, konsernin IT-divisioona, joka on jo vuosia rakentanut sovereign cloud -tarjontaa eurooppalaisille säännellyille yrityksille. Coheren ja Aleph Alphan tavoiteasiakkaat – puolustus, energia, terveydenhuolto, rahoitus, telekommunikaatio, valmistava teollisuus ja julkinen sektori – ovat juuri niitä, joilta vaaditaan datan pysyminen EU:n alueella.

Mittakaava selittää, miksi Suomi ei löydä vastaavaa ankkuria

Schwarzin liikevaihto vuonna 2024 oli 175,4 miljardia euroa, kasvua 4,9 prosenttia edellisestä vuodesta. Lidl myi yksin 132,1 miljardilla ja Kaufland 35,2 miljardilla. Konsernin toimipaikkojen lukumäärä on noin 14 200. Tässä mittakaavassa 500 miljoonan euron sijoitus on 0,29 prosenttia vuoden liikevaihdosta. Iso siivu yhdelle hankkeelle, mutta selvästi konsernin investointikyvyn rajoissa.

S-ryhmän vuoden 2024 kokonaismyynti oli 14,3 miljardia euroa ja 2025 noin 15,4 miljardia. Sama suhdeluku tarkoittaisi S-ryhmälle noin 45 miljoonan euron sijoitusta. Keskon 11,9 miljardin liikevaihto antaisi puitteet runsaalle 30 miljoonalle. Nämä summat eivät riitä ankkurisijoittajaksi 20 miljardin arvoiseen tekoäly-yhtiöön, jonka tunnusluku ei ole liikevaihto vaan tulevaisuuden mallikoulutuksen GPU-budjetti. OP-ryhmä on tase-eräinä suurempi, mutta sen pääomavaateet ja vakavaraisuussäännöt rajoittavat strategista pääomasijoittamista, eikä OP:n linjana ole ollut rakentaa eurooppalaista tekoälykilpailijaa.

Pohjoismainen ankkurisijoitus vaatisi yhteenliittymän

Yksittäisen suomalaisen toimijan ankkurirooli vaikuttaa epärealistiselta, mutta pohjoismainen yhteenliittymä voisi koota tarvittavan summan. Ruotsalaiset H&M, Ikea, Volvo, Ericsson ja Atlas Copco ovat kokoluokassaan lähempänä Schwarzia. Pohjoismainen sovereign AI -hanke vaatisi kuitenkin koordinointia, jota viime vuosina on yritetty AI Sweden- ja AI Finland -ekosysteemien kautta ilman yhteistä rahoitusvälinettä. Schwarzin malli näyttää, että ratkaisu syntyy yhden määrätietoisen omistajan, ei monenkeskisen pöydän, kautta.

Suomesta puuttuu lisäksi se, mikä Saksalla oli Aleph Alphassa ja Kanadalla Coheressa: oma frontier-tason kielimallikehittäjä. Helsinkiläinen Silo AI, Euroopan suurin yksityinen tekoälylaboratorio, myytiin amerikkalaiselle AMD:lle heinäkuussa 2024 noin 665 miljoonan dollarin käteiskaupalla. Se oli Euroopan suurin AI-yrityskauppa vuosikymmeneen ja vei suomalaisesta omistuksesta sen toimijan, joka olisi luonnollisin kotimainen ankkurikohde. AMD Silo AI on sittemmin saanut Business Finlandilta Veturi-rahoituksen viisivuotiseen Compute to Impact -hankkeeseen, mutta omistus on Yhdysvalloissa.

Mihin Schwarz-malli pakottaa suomalaisjohdon

Sijoitus muuttaa kuvaa siitä, kuka rahoittaa Euroopan tekoälykilpailua. Aleph Alpha keräsi marraskuussa 2023 noin 500 miljoonan dollarin Series B -kierroksensa, jonka osa-johto oli niin ikään Schwarzilla. Saman vähittäiskauppakonsernin kahteen peräkkäiseen kierrokseen tulleen pääoman määrä lähestyy nyt miljardia dollaria. Yksittäisen perheomisteisen yhtiön panostus ylittää useimpien EU-maiden vuosittaiset julkiset tekoälybudjetit.

Suomalaiselle yritysjohdolle tämä asettaa konkreettisen valinnan. Jos Cohere–Aleph Alpha onnistuu rakentamaan toimivan eurooppalaisen vaihtoehdon, S-ryhmän, Keskon ja OP:n on muutaman vuoden sisällä päätettävä, ostavatko ne tekoälypalvelunsa OpenAI:lta ja Anthropicilta, eurooppalaiselta vaihtoehdolta vai jostain Aasian toimijalta. Päätös vaikuttaa kassanhallintaohjelmistoihin, asiakassuositusmoottoreihin ja siihen, missä suomalaisen kuluttajan ostodata pyörii. Bonuskortin saldoa lasketaan sillä mallilla, jonka koulutusrahat ovat tulleet jostain – kysymys on vain, kenen kassasta.

Tarinan opetus ei ole, että Suomen pitäisi yrittää rakentaa omaa Coherea. Se on, että eurooppalaisen tekoälyn rahoitusrakenne nojaa nyt suuriin teollisiin omistajiin, jotka voivat sitoutua kymmeniksi vuosiksi eteenpäin. Suomesta vastaavaa toimijaa ei nopeasti löydy, eikä pohjoismaisen yhteenliittymän koordinointi ole helppoa. Mutta jos pöytään ei tuoda omaa pääomaa, paikka pöydän ääressä jää saamatta.