Meta ja AMD ilmoittivat maanantaina sopimuksesta, jollaista tekoälymarkkinat eivät ole aiemmin nähneet. Viisivuotisessa kaupassa Meta ostaa jopa 60 miljardilla dollarilla AMD:n tekoälysiruja datakeskuksiinsa. Vastineeksi Meta saa optio-oikeuden noin 10 prosenttiin AMD:stä.
Sopimus on AMD:n historian suurin yksittäinen sirukauppa. AMD:n osake ponnahti kaupan julkistamisen jälkeen lähes 9 prosenttia, ja yhtiön talousjohtaja Jean Hu arvioi sopimuksen tuovan merkittävää monivuotista liikevaihdon kasvua. Meta puolestaan rakentaa itselleen neuvotteluasemaa markkinalla, jota Nvidia on hallinnut lähes yksin.
Kauppa on osa Metan laajempaa strategiaa, jossa se pyrkii hallitsemaan tekoäly-infrastruktuurinsa kustannuksia. Yhtiö on luvannut investoida jopa 600 miljardia dollaria yhdysvaltalaisiin datakeskuksiin vuoteen 2028 mennessä. Sirusopimuksen kokoluokka kertoo, kuinka suuriksi tekoälyn laskentakustannukset ovat kasvaneet.
Optio-oikeus sitoo yhtiöt toisiinsa
Sopimuksen poikkeuksellisin piirre on osakeoptiorakenne. AMD myönsi Metalle mahdollisuuden ostaa enimmillään 160 miljoonaa AMD:n osaketta 0,01 dollarin kappalehintaan. Optiot vapautuvat vaiheittain sitä mukaa, kun Meta kasvattaa siruhankintojaan yhdestä gigawatista kohti kuutta gigawattia.
Viimeinen optioerä edellyttää, että AMD:n osakekurssi nousee 600 dollariin – kaupantekopäivänä kurssi oli noin 214 dollaria. Rakenne tekee Metasta AMD:n menestyksen tukijan: mitä enemmän Meta ostaa siruja, sitä halvemmalla se saa omistusosuutta. Samalla AMD lukitsee itselleen asiakkaan, jolle toimittajan vaihtaminen kesken sopimuskauden olisi kallista.
“Tämä on tärkeä askel Metalle laskentatehon hajauttamisessa.”
AMD haastaa Nvidian inferenssityökuormissa
Metan AMD-sopimus tuli vain viikko sen jälkeen, kun yhtiö laajensi Nvidia-kumppanuuttaan. Meta ilmoitti helmikuun puolivälissä hankkivansa miljoonia Nvidian Blackwell- ja Rubin-sukupolven GPU-piirejä sekä Grace-suorittimia datakeskuksiinsa. Yhtiö aikoo käyttää tekoäly-infrastruktuuriin jopa 135 miljardia dollaria pelkästään vuonna 2026.
Nvidia hallitsee edelleen noin 85 prosenttia tekoälykiihdyttimien markkinasta, ja AMD:n osuus on toistaiseksi noin 7 prosenttia. Meta on silti päättänyt jakaa tilauksensa kahdelle toimittajalle. Kun yksikään valmistaja ei saa monopoliasemaa, Meta pääsee neuvottelemaan paremmista hinnoista ja toimitusajoista.
Hajauttamiselle on painavat perusteet. Nvidian sirut ovat kalliita, niiden toimitusajat ovat venyneet ja sirujen kysyntä ylittää tarjonnan. Metalle tilanne on erityisen riskialtis, koska yhtiön koko liiketoiminta nojaa yhä vahvemmin tekoälyyn – Facebookin ja Instagramin syötealgoritmeista WhatsAppin tekoälyavustajaan.
AMD:n valtti tässä sopimuksessa on inferenssi eli tekoälymallien vastausten tuottaminen käyttäjille. Meta osallistui itse AMD:n uuden MI450-arkkitehtuurin suunnitteluun, ja piiri on optimoitu juuri inferenssityökuormiin. Ensimmäiset toimitukset alkavat loppuvuodesta 2026 AMD:n Helios-palvelinratkaisuissa.
Suorituskyvyssä AMD on kaventanut eroa Nvidiaan. Yhtiön edellisen sukupolven MI355X-piiri tarjoaa 288 gigatavua HBM3e-muistia, kun Nvidian B200:ssa luku on 180 gigatavua. AMD väittää, että MI355 päihittää Nvidian B200- ja GB200-piirit suosituissa kielimalleissa jopa kolminkertaisella suorituskyvyllä. Nvidian vahvuus on kuitenkin sen CUDA-ohjelmistoekosysteemi, jota valtaosa tekoälykehittäjistä käyttää. Metan kokoiselle yhtiölle se ei ole samanlainen este, sillä Metalla on resurssit rakentaa omat työkalunsa sirujen päälle.
AMD:llä on suomalainen jalanjälki
AMD osti vuonna 2024 helsinkiläisen Silo AI:n 665 miljoonalla dollarilla. Silo AI on Euroopan suurin yksityinen tekoälylaboratorio, joka kehittää avoimen lähdekoodin kielimalleja AMD:n laitteistolle. Perustaja Peter Sarlin johtaa edelleen tiimiään osana AMD:tä, ja yhtiö rekrytoi Helsingissä aktiivisesti.
Jos AMD:n tekoälysirut yleistyvät datakeskuksissa, Silo AI:n osaamisen kysyntä kasvaa – ja se näkyy suoraan Helsingissä.
