Meta hamstraa miljoonia Nvidia-siruja

Kymmenien miljardien dollarikauppa

Meta ja Nvidia ovat solmineet monivuotisen sopimuksen, jonka myötä Meta hankkii miljoonia GPU- ja CPU-siruja datakeskuksiinsa. Analyytikko Ben Bajarin Creative Strategies -tutkimusyhtiöstä arvioi kaupan arvon kymmeniin miljardeihin dollareihin.

Sopimus kattaa Nvidian nykyisen sukupolven Blackwell-näytönohjaimet, tulevat Rubin-näytönohjaimet sekä Grace- ja Vera-prosessorit. Meta hankkii myös Nvidian Spectrum-X-verkkokytkimiä, joilla GPU-sirut kytketään toisiinsa suurissa tekoälyklustereissa.

Kauppa on osa Metan laajempaa investointisuunnitelmaa. Yhtiö ilmoitti tammikuussa käyttävänsä tänä vuonna jopa 135 miljardia dollaria pääomamenoihin, mikä on 73 prosenttia enemmän kuin vuonna 2025.

Grace-prosessori irtoaa GPU:n kyljestä

Sopimuksen kiinnostavin yksityiskohta ei liity näytönohjaimiin vaan prosessoreihin. Meta ottaa ensimmäisenä suurena teknologiayhtiönä Nvidian Grace-suorittimet käyttöön itsenäisinä siruina datakeskuksissaan. Tähän asti Grace on toiminut lähinnä GPU-palvelimien rinnakkaiskomponenttina, ei omana yksikkönään.

Itsenäisinä prosessoreina Grace-sirut hoitavat yleiskäyttöisiä palvelinkuormia ja tekoälyagenttien ajamista – tehtäviä, jotka eivät vaadi GPU-laskentatehoa mutta syövät silti merkittävästi energiaa perinteisillä x86-siruilla. Nvidian Arm-pohjainen Grace tarjoaa jopa kolminkertaisen suorituskyvyn suhteessa energiankulutukseen verrattuna x86-vaihtoehtoihin tietyissä analytiikka- ja pilvipalvelinkuormissa.

Grace-prosessorissa on 72 Arm Neoverse V2 -ydintä, ja siihen voi liittää jopa 480 gigatavua muistia. Meta-kokoisessa datakeskuksessa energiatehokkuuden paraneminen tarkoittaa konkreettisia säästöjä, jotka kertautuvat miljoonissa siruissa.

Seuraava sukupolvi on jo tilattu

Sopimus ulottuu vuosien päähän. Meta varautuu Nvidian seuraavan sukupolven Vera Rubin -arkkitehtuuriin, joka esiteltiin CES-messuilla tammikuussa. Rubin-näytönohjaimen luvataan tarjoavan viisinkertaisen päättelysuorituskyvyn Blackwelliin verrattuna, ja sen rinnalla toimii uusi Vera-prosessori 88:lla räätälöidyllä Arm-ytimellä. Suurimittaiset Vera-käyttöönotot voisivat alkaa jo vuonna 2027.

Tekoälyalan kilpailu ei ole koskaan ollut näin kallista. Googlen emoyhtiö Alphabet on kertonut 180 miljardin dollarin investointisuunnitelmasta ja Amazon tavoittelee 200 miljardin capex-tasoa vuodelle 2026. Kolmen suurimman toimijan yhteenlasketut investoinnit hipovat jo puolta biljoonaa dollaria.

Metan strategia eroaa kilpailijoista siinä, että yhtiö sitoutuu yhteen sirutoimittajaan poikkeuksellisen voimakkaasti. Google kehittää omia TPU-sirujaan ja Microsoft on hajauttanut hankintojaan AMD:n sekä oman Maia-piirinsä suuntaan. Meta sen sijaan panostaa Nvidiaan.

Riippuvuus vai kilpailuetu?

Metan Nvidia-riippuvuus on kaksipiippuinen juttu. Yhtiö saa käyttöönsä markkinoiden tehokkaimmat sirut ja pääsee ensimmäisenä testaamaan uusia arkkitehtuureja, mutta samalla se tekee itsestään haavoittuvan toimitusketjun häiriöille ja hinnankorotuksille.

Zuckerbergin vedonlyönti on toistaiseksi tuottanut tulosta. Metan osake nousi yli kymmenen prosenttia tammikuussa investointisuunnitelman julkistamisen jälkeen. Viesti sijoittajille oli selvä: Meta ei ainoastaan puhu tekoälystä vaan rakentaa sille infrastruktuuria vauhdilla, johon harvalla kilpailijalla on varaa.