Meta polttaa jopa 135 miljardia tekoälyyn

Capex tuplaantuu vuodessa

Meta kertoi keskiviikon Q1-tuloksessaan, että yhtiön investointitaso kohoaa 115–135 miljardiin dollariin tämän vuoden aikana. Vuonna 2025 vastaava luku jäi 69,7 miljardiin, joten kasvu on lähes kaksinkertainen yhdessä vuodessa.

Mark Zuckerberg perusteli summaa Superintelligence Labs -hankkeella ja yhtiön laskentakapasiteetin kasvattamisella. Sijoittajille luvut olivat odotettuja mutta jännittäviä: Metan ydinliiketoiminta eli mainosmyynti pyörii 53–56 miljardin dollarin kvartaalivauhdilla, ja operatiivinen marginaali on supistunut 700 korkopistettä vuodessa. Reality Labs -divisioona menettää yhä lähes 20 miljardia dollaria vuodessa.

Yhtiö ilmoitti samaan aikaan tehneensä monivuotiset sopimukset Amazonin Graviton5-piireistä ja Corningin valokuiduista. Vistran kanssa solmittu 20 vuoden ydinvoimasopimus pysyy voimassa.

Miksi avaruussolar ja satatuntiset akut?

Investointiraportin lisäksi Meta julkaisi 28.4. erillisen tiedotteen energiapartnereistaan. Yhtiö varasi Overview Energyltä jopa gigawatin verran avaruuspohjaista aurinkosähköä. Tekniikassa geosynkronisella radalla olevat satelliitit keräävät auringon valoa ympäri vuorokauden ja säteilevät sen lähi-infrapunavalona maan vastaanottimiin. Demonstraatio on määrä tehdä 2028, kaupallinen syöttö verkkoon aikaisintaan 2030.

Toinen sopimus tehtiin Noon Energyn kanssa. Sen kanssa Meta varasi 1 GW / 100 GWh ultrapitkän aikavälin energiavarastoa, kapasiteetin joka kestää yli sata tuntia ja jonka mittakaavassa litiumakut ovat auttamattoman hitaita.

Logiikka on kaukaa haetun kuuloinen mutta yksinkertainen. Hyperscalerit kuten Meta, Microsoft ja Alphabet rakentavat tekoälykonesaleja gigawattien luokassa, eikä Yhdysvaltain sähköverkko enää tarjoa niille tilausvalmista kapasiteettia. Kaasuvoimaa joutuu jonottamaan vuosia, ja tuuli- sekä aurinkovoima eivät tarjoa vakaata tasapeliä. Yhtiöt ostavat siksi kaiken irti olevan ydinvoiman, geotermin ja nyt myös spekulatiiviset rakennusvaiheen ratkaisut. Meta on solminut yhteensä yli 30 GW:n verran puhtaan energian sopimuksia.

Kyse ei ole markkinointitempusta vaan riskienhallinnasta: jos tekoälykouluttaminen edellyttää 2030-luvulla satoja gigawatteja, sähkö loppuu ennen piirejä.

Lappeenranta on osa kuviota, ei sen vastine

Suomalaiselle lukijalle viime kuukausien tärkein konesalitiedote oli Nebiuksen ilmoitus. Yhtiö rakentaa Lappeenrantaan 310 megawatin tekoälykonesalin, jonka kokonaisinvestointi nousee yli 10 miljardin dollarin. Hanke tuo rakennusvaiheessa 700 työpaikkaa, ja ensimmäiset palvelinsalit otetaan käyttöön 2027.

Suomen mittakaavassa luku tuntuu valtavalta. Sopimuksia katsoessa kuva muuttuu. Meta on itse ostanut Nebiukselta laskentakapasiteettia 23 miljardin euron edestä, ja Microsoftin Nebius-sopimus on 14,8 miljardia euroa, optioilla jopa 16,5 miljardia. Lappeenrannan konesali on käytännössä alihankintayksikkö niiden samojen yhdysvaltalaisten yhtiöiden tuotantoketjussa, jotka nyt jakavat 115–135 miljardin capexiään ympäri maailmaa.

Kun Lappeenrannan 10 miljardin hanke asetetaan rinnalle, se vastaa noin kymmenesosaa Metan yhden vuoden investointibudjetista. Yksi yhtiö kuluttaa siis vuodessa kymmenen Lappeenrantaa.

Kuka maksaa laskun?

Suomalaisen kuluttajan kannalta investointiaalto näkyy kahdella tavalla. Ensimmäinen on sähkö. Lappeenrannan kaltaiset hyperscaler-konesalit kuluttavat yhden ydinvoimalan verran sähköä, ja Suomen verkkoon mahtuu rajallinen määrä uusia liittymiä ennen kuin hinta alkaa tuntua kotitalouslaskussa. Fingrid on varoittanut, että 2030-luvulla joudumme valitsemaan, mihin uusi kapasiteetti suunnataan.

Toinen vaikutus näkyy Metan palveluissa. Capex-räjähdyksen tarkoitus on rakentaa malleja, jotka pitävät Facebookin, Instagramin ja WhatsAppin algoritmit kilpailussa Googlen ja TikTokin rinnalla. Mainostulot pysyvät pystyssä niin kauan kuin käyttäjät pitävät tekoälysuosituksia riittävän hyvinä, mutta marginaalit ovat jo ohentuneet ennätysvauhtia.

Wall Streetin analyytikoiden eniten esittämä kysymys keskiviikkoiltana ei ollut capexin koko vaan se, milloin tuotot palaavat. Meta lupasi viime vuonna, että tekoälyinvestoinnit alkavat näkyä mainoshinnoissa vuoden 2026 toisella puoliskolla. Ellei näin käy, sijoittajien kärsivällisyys on koetuksella: yhtiö polttaa joka kvartaali yli 30 miljardia dollaria, mikä on enemmän kuin Suomen valtion vuosibudjetin viidennes.