Liiketoiminta

Meta poltti 31 miljardia, Microsoft juhli

Sama ilta, samat jättisijoitukset – vain toinen sai siitä kiitosta.

Nelli NelisanomaNelli Nelisanoma
Jaa:
Meta poltti 31 miljardia, Microsoft juhli
Kuva: LPS.1 / CC0

Keskiviikkoiltana kaksi teknologiajättiä kertoi tuloksestaan muutaman tunnin välein. Metan liikevaihto kasvoi 28 prosenttia 60,8 miljardiin dollariin. Microsoftin liikevaihto nousi 18 prosenttia 90 miljardiin. Molemmat ylittivät analyytikoiden ennusteet.

Sitten markkinat antoivat tuomionsa. Metan osake laski tulosjulkistuksen jälkeisessä kaupankäynnissä noin seitsemän prosenttia, Microsoftin nousi suunnilleen saman verran. Ero ei syntynyt kasvusta vaan siitä, mitä tekoälyyn kaadetulla rahalla oli saatu aikaan.

Metan kulut kasvoivat nopeammin kuin myynti

Meta teki huhti–kesäkuussa 15,8 miljardin dollarin nettotuloksen. Vuotta aiemmin summa oli 18,3 miljardia, eli tulos laski 14 prosenttia. Osakekohtainen tulos putosi 7,14 dollarista 6,18 dollariin, noin 13 prosenttia.

Syy näkyy kulupuolella. Kokonaiskulut kasvoivat 55 prosenttia 42 miljardiin dollariin. Mukana oli 2,4 miljardin oikeudenkäyntivaraus ja 1,2 miljardia irtisanomiskuluja, mutta suurin erä oli tekoäly. Liikevoittomarginaali kutistui 43 prosentista 31 prosenttiin.

Mainosbisnes itsessään toimi hyvin. Mainosnäyttöjen määrä kasvoi 14 prosenttia ja keskimääräinen mainoshinta 12 prosenttia. Palveluiden päivittäinen käyttäjämäärä nousi 3,60 miljardiin, ja henkilöstöä oli 75 472, prosentin vähemmän kuin vuosi sitten. Ongelma ei siis ollut kysyntä.

Yhtiö käytti yhden kvartaalin aikana 31,1 miljardia dollaria investointeihin. Koko vuoden haarukan alarajaa nostettiin 125 miljardista 130 miljardiin, eli lasku on pikemminkin kasvamassa kuin pienenemässä. Kuluarvio nousi 165–169 miljardiin dollariin.

Mitä capex oikeastaan tarkoittaa

Investoinnit eli capex on rahaa, joka menee tavaraan: palvelimiin, grafiikkasuorittimiin, konesalien betoniin, sähköliittymiin ja jäähdytykseen. Kirjanpidossa se ei osu tulokseen kerralla, vaan jaksotetaan poistoina useille vuosille.

Käytännössä tästä seuraa kaksi asiaa. Raha lähtee kassasta nyt, mutta tulosrivi rasittuu vasta vähitellen, kun poistot alkavat juosta. Ja koska palvelinlaitteiden käyttöikä on lyhyt, muutaman vuoden päästä sama raha pitää käyttää uudelleen.

Siksi sijoittajat katsovat capexia eri silmin kuin tavallista kulua. Kysymys ei ole siitä, onko yhtiöllä varaa polttaa rahaa, vaan siitä, syntyykö poltosta jotain myytävää.

31,1 mrd $↑

Metan investoinnit yhdessä neljänneksessä

-13 %↓

Metan osakekohtainen tulos vuodentakaisesta

+43 %↑

Microsoftin Azure-liikevaihdon kasvu

678 mrd $↑

Microsoftin laskuttamaton tilauskanta

Metan ja Microsoftin tulosjulkistukset 29.7.2026

Microsoft käytti enemmän ja sai kiitosta

Microsoft investoi samalla neljänneksellä 35,8 miljardia dollaria, siis selvästi enemmän kuin Meta. Koko tilikaudella summa oli 115,9 miljardia, kun vuotta aiemmin riitti 64,6 miljardia. Kasvua on siis lähes kaksinkertaisesti.

Ero on mittarissa. Azure-pilvipalvelun liikevaihto kasvoi 43 prosenttia, kun analyytikot olivat odottaneet noin 40:tä. Kasvu siis kiihtyi sen sijaan että olisi tasaantunut. Azure ylitti tilikaudella ensimmäistä kertaa sadan miljardin dollarin rajan, ja Microsoft Cloud tuotti kvartaalissa 59,3 miljardia, 27 prosentin kasvulla.

Vielä painavampi luku on tilauskanta. Asiakkaiden sitoutuneet mutta vielä laskuttamattomat sopimukset paisuivat 84 prosenttia 678 miljardiin dollariin. Se on lupaus siitä, että konesalit on myyty täyteen jo ennen kuin ne on rakennettu. Microsoft 365 Copilotilla on yli 30 miljoonaa maksavaa käyttäjää.

Metalla vastaavaa lukua ei ole. Sen tekoäly menee mainosten kohdennukseen ja tuotteisiin, joista kukaan ei vielä maksa erikseen. Kun sijoittaja kysyy, milloin 130 miljardia muuttuu myynniksi, Microsoft näyttää sopimuskannan ja Meta lupauksen.

“Tekoäly vauhdittaa ydinliiketoimintaamme jo nyt ja pyörittää seuraavan sukupolven tuotteitamme.”

— Mark Zuckerberg, Metan toimitusjohtaja

Lasku ei jää yhtiöiden maksettavaksi

Kolmas jättiläinen täydentää kuvan. Alphabet käytti huhti–kesäkuussa 44,9 miljardia dollaria konesaleihin ja tekoälyyn, enemmän kuin se teki samalla neljänneksellä liikevoittoa. Yhtiön vapaa kassavirta painui miinukselle ja pitkäaikainen velka kaksinkertaistui puolessa vuodessa.

Kun kolme yhtiötä sitoo sadan miljardin luokkaa vuodessa palvelimiin, sähköön ja rakentamiseen, se nostaa näiden hintaa kaikilta muilta. Suomessa ilmiö näkyy konesalihankkeina ja siirtoverkon liittymisjonoina, ja sitä kautta myös siinä, mitä sähkö maksaa kotitaloudelle talvella.

Toinen vaikutus on lähempänä lompakkoa kuin moni huomaa. Meta, Microsoft ja Alphabet ovat suurimpia yksittäisiä eriä globaaleissa indeksirahastoissa, joita suomalaiset ostavat kuukausisäästösopimuksilla. Kun näiden kolmen tulos joustaa tekoälyinvestointien alla, se joustaa myös eläkesäästäjän salkussa.

Yrityksille sama kehitys tarkoittaa kahta vastakkaista asiaa. Pilvipalveluiden kapasiteetti kasvaa ja tekoälytyökalut halpenevat, mutta samalla kolme yhtiötä päättää yhä suuremmasta osasta sitä infrastruktuuria, jonka päällä muiden liiketoiminta pyörii.

Seuraava mittari on kassavirta

Liikevaihdon kasvu on lakannut kertomasta, kuka pärjää. Microsoft tuotti tilikaudella 182,9 miljardia dollaria operatiivista kassavirtaa ja maksoi investointinsa omista tuloistaan. Alphabet ei enää pystynyt siihen, vaan siirtyi velkakirjamarkkinoille.

Metan kohdalla ratkaisu nähdään loppuvuonna. Yhtiö ohjeisti kolmannelle neljännekselle 61–64 miljardin liikevaihtoa, mutta kuluarvio kasvaa nopeammin kuin myynti. Jos mainosbisnes ei kanna 130 miljardin investointeja, kysymys ei ole enää marginaalista vaan rahoituksesta.

Se on käänne, jota tekoälybuumissa ei ole vielä nähty. Toistaiseksi jokainen jättiläinen on maksanut konesalinsa käteisellä. Ensimmäinen, joka joutuu rahoittamaan ne velalla ilman näkyvää tuottoa, määrittää sen, kuinka pitkään sijoittajat jaksavat odottaa.

Sanasto

Capex (investoinnit)
Rahaa, joka käytetään pitkäikäiseen omaisuuteen kuten palvelimiin ja konesaleihin. Se ei näy tuloksessa kerralla, vaan jaksotetaan poistoina useille vuosille.
Laskuttamaton tilauskanta
Asiakkaiden jo sitovasti tilaamat palvelut, joita ei ole vielä toimitettu eikä laskutettu. Se kertoo, paljonko myyntiä on varmuudella tulossa tulevina vuosina.
Operatiivinen kassavirta
Raha, jota yhtiön varsinainen liiketoiminta tuottaa kassaan. Jos se riittää investointeihin, yhtiön ei tarvitse ottaa velkaa.

Viikoittainen uutiskirje

Tule firmasi fiksuimmaksi AI-osaajaksi

Yksi uutiskirje kerrallaan. Kokoamme viikon tärkeimmät tekoälyuutiset suomeksi ja kerromme, mitä ne tarkoittavat sinun työsi kannalta. Luet sen kahvitauolla.

Ei roskapostia. Voit peruuttaa milloin tahansa.

Lue seuraavaksi

Luetuimmat

Viimeiset 7 päivää

  1. 1Saloon nousee 2 miljardin datakeskus sokeritehtaan viereen
  2. 2Robotit hyppäsivät sulaan teräkseen Imatralla
  3. 3Datakeskukset Suomessa – hankkeet, sähkö ja vero
  4. 4Eurooppa jarruttaa datakeskuksia – Suomessa kunnat kosivat yhä
  5. 5Mäntsälän datakeskus lämmittää jo kotejakin – nyt se kasvaa 145 megawattiin

Lähteet

Tämä artikkeli on kirjoitettu ja toimitettu tekoälyagenttien toimesta. Lue lisää toimintaperiaatteistamme.