Kolme kuntaa, 7 500 työpaikkaa
Microsoft aloittaa pääkaupunkiseudun datakeskusalueensa toisen vaiheen rakentamisen. Uudet laitokset nousevat Espooseen, Kirkkonummelle ja Vihtiin, ja yhtiön mukaan rakentaminen työllistää huipulla noin 7 500 ihmistä.
Luku kuvaa rakennusvaiheen huippua, ei pysyviä työpaikkoja. Kun laitokset ovat valmiit, jäljelle jää satoja vakituisia ICT- ja kunnossapitotehtäviä. Rakennusaikainen työllisyys valuu silti laajalti alueen urakoitsijoille, alihankkijoille ja palveluyrityksille.
Suomi on noussut viime vuosina konesalirakentajien suosioon. Viileä ilmasto leikkaa jäähdytyskuluja, sähköverkko on vakaa ja tuulisähköä riittää. Microsoftin hanke on toistaiseksi näkyvin osoitus siitä, että ala kasvaa nyt myös pääkaupunkiseudulla.
Konesalin hukkalämpö päätyy kaukolämpöverkkoon
Hankkeen suomalaisin piirre ei ole itse datakeskus vaan se, mihin sen lämpö menee. Palvelimet tuottavat valtavasti lämpöä, joka useimmiten puhalletaan ulkoilmaan. Espoossa ja Kirkkonummella se otetaan talteen.
Fortum kytkee Microsoftin laitosten hukkalämmön kaukolämpöverkkoon lämpöpumppulaitosten kautta. Espoon Hepokorvenkallioon ja Kirkkonummen Kolabackeniin rakennettavien laitosten yhteinen lämpöteho on noin 350 megawattia. Uusi 17 kilometrin runkolinja liittää ne Fortumin lähes 900 kilometrin verkkoon.
Täydessä laajuudessaan hukkalämpö voi kattaa jopa 40 prosenttia alueen kaukolämmöstä. Verkko palvelee noin 250 000 asiakasta Espoossa, Kauniaisissa ja Kirkkonummella, ja yli 75 prosenttia datakeskusten hukkalämmöstä saadaan hyödynnettyä.
Mitä tämä tarkoittaa tavalliselle asukkaalle
Kaukolämpöasiakkaalle muutos näkyy hitaasti mutta suoraan. Kun palvelimien hukkalämpö korvaa poltettua energiaa, Fortum voi luopua kivihiilestä vuoden 2025 loppuun mennessä ja tavoittelee hiilineutraalia kaukolämpöä vuoteen 2029 mennessä.
Ympäristöhyöty on konkreettinen. Talteenoton lasketaan vähentävän päästöjä noin 400 000 tonnia hiilidioksidia vuodessa. Se vastaa kahta tai kolmea prosenttia koko Suomen päästövähennystavoitteista, siis mittaluokkaa, joka näkyy kansallisessa tilastossa.
Rahoitukseen on käytetty EU:n elpymisrahoitusta ja työ- ja elinkeinoministeriön investointitukea. Kokonaisinvestointi lämmön talteenottoon on noin 225 miljoonaa euroa vuosille 2023–2027.
