Microsoftin tekoälyrahoista 70 prosenttia tulee yhdeltä asiakkaalta

Microsoft eritteli tilinpäätöksessään luvun, jota se ei ole aiemmin kertonut julkisesti: OpenAI maksoi yhtiölle 24,1 miljardia dollaria päättyneellä tilikaudella. Summa on noin 70 prosenttia Microsoftin koko tekoälyliikevaihdosta.

Luku on iso, mutta kiinnostavinta ei ole sen koko. Kiinnostavinta on se, että lähes kaikki tulee yhdeltä asiakkaalta – ja että Microsoft on itse sijoittanut siihen asiakkaaseen miljardeja.

Raha kiertää ympyrää

Microsoft on OpenAI:n suurin ulkopuolinen rahoittaja. Se on pannut yhtiöön kymmeniä miljardeja, ja OpenAI on käyttänyt merkittävän osan varoista Azuren laskentakapasiteettiin. Sama raha kirjautuu Microsoftin kirjoihin ensin sijoituksena ulos ja sitten liikevaihtona sisään.

Järjestelyssä ei ole mitään laitonta eikä edes epätavallista. Pilvipalveluyhtiöiden ja tekoälyalan kasvuyritysten välillä on kymmeniä vastaavia sopimuksia, joissa rahoittaja on samalla toimittaja. Rakenne on silti olennaisesti eri asia kuin se, että tuhat toisistaan riippumatonta yritystä ostaisi saman verran laskentatehoa.

Ero näkyy riskissä. Tuhannen asiakkaan salkussa yhden asiakkaan kaatuminen on kohinaa. Kun 70 prosenttia tulee yhdeltä nimeltä, jokainen OpenAI:n tulevaisuutta koskeva epävarmuus siirtyy suoraan Microsoftin tekoälyennusteisiin. Kyse on keskittymästä, ei kirjanpidon virheestä.

Kuusi miljardia odottaa maksua

Kuusi miljardia dollaria on noin neljäsosa koko vuoden 24,1 miljardista. Microsoft on siis kirjannut tuloikseen palvelua, jonka laskuja OpenAI ei ole vielä kuitannut.

Suurilla yritysasiakkailla maksuajat ovat pitkiä, eikä saaminen sinänsä kerro maksuvaikeuksista. Se kertoo altistumisesta. Jos OpenAI:n rahoitustilanne kiristyisi, Microsoft olisi yhtä aikaa sen suurin yksittäinen velkoja ja yksi sen suurimmista omistajista.

Seitsemän prosenttia, ei seitsemääkymmentä

Toinen suhdeluku kannattaa pitää mielessä. 24,1 miljardia on 7 prosenttia Microsoftin 331,8 miljardin kokonaisliikevaihdosta. Windows, Office, pelit ja tavallinen pilvipalvelubisnes tekevät yhä yli yhdeksän kymmenesosaa yhtiön myynnistä.

Tekoäly hallitsee otsikoita ja pörssikursseja, mutta Microsoftin tuloslaskelmassa se on edelleen sivujuonne. Jos OpenAI:n maksut puolittuisivat huomenna, yhtiön kokonaisliikevaihto laskisi noin kolme prosenttia. Se sattuisi kurssiin, ei kassaan.

Miksi tällä on väliä Suomessakin

Microsoft on maailman arvokkaimpia pörssiyhtiöitä ja siten iso osa käytännössä jokaista globaalia indeksirahastoa. Suomalaisten eläkevarat ja osakesäästötilit ovat kiinni siinä, pitääkö tekoälykysyntä pintansa vai osoittautuuko osa siitä saman rahan kierrätykseksi.

Konkreettisemmin vaikutus näkyy datakeskuksissa. Pohjoismaihin rakennettava pilvikapasiteetti perustuu ennusteisiin siitä, että kysyntä jatkuu ja laajenee. Nyt tiedetään, että valtaosa nykyisestä tekoälykysynnästä on yhden yhtiön tilauksia. Sähkösopimukset, tontit ja työpaikat mitoitetaan luvuilla, joiden takana on ohuempi asiakaskunta kuin otsikoista voisi päätellä.

Yrityksille sama tieto on hyödyllinen neuvottelupöydässä. Jos pilvipalvelujen tekoälykapasiteettia on rakennettu yhden suurasiakkaan tarpeisiin, sitä on jossain vaiheessa myytävä muillekin. Ostajan asema paranee, kun myyjällä on kapasiteettia ja vain kourallinen asiakkaita joille sitä myydä.

Mitä seuraavaksi kannattaa katsoa

Tärkein seurattava luku ei ole Microsoftin seuraava tekoälyliikevaihto vaan OpenAI:n oma kassavirta. Niin kauan kuin OpenAI:n maksukyky nojaa uusiin rahoituskierroksiin, Microsoftin tekoälyluvut kertovat yhtä paljon sijoittajien riskinottohalusta kuin asiakkaiden ostohalusta.

Toinen mittari on hajautuminen. Jos OpenAI:n osuus painuu ensi tilikaudella 70 prosentista vaikkapa viiteenkymmeneen ilman että kokonaissumma laskee, tekoälykysyntä on levinnyt oikeasti laajalle. Jos osuus pysyy ennallaan, Microsoftin tekoälybisnes on edelleen yhden asiakassuhteen mittainen.