Nurmijärven jättidatakeskus veisi 560 megawattia sähköä

Klaukkalan keskustaajaman pohjoispuolelle, Sudentulliin, suunnitellaan datakeskusta, joka vaatisi noin 560 megawatin sähkötehon. Hankealue on noin 96 hehtaaria, ja sille nousisi viisi datakeskusrakennusta aputoimintoineen. Nurmijärven keskustaan on alueelta noin viisi kilometriä koilliseen.

Hankkeesta vastaa DigitalLand Services Kinetic DC Oy. Sen yhteyshenkilön sähköpostiosoite kuuluu DayOne-datakeskusyhtiön verkkotunnukseen. Lupa- ja valvontavirasto tiedotti 16. syyskuuta, että hankkeen ympäristövaikutusten arviointiohjelma eli YVA-ohjelma on nyt nähtävillä.

Vaiheen nimi kuulostaa byrokraattiselta, mutta asukkaalle se on tärkeä. Nyt päätetään, mitä vaikutuksia hankkeesta ylipäätään selvitetään. Nyt pitää siis kertoa, jos jokin huolettaa.

Mistä sähkö tulee

Datakeskus liitettäisiin kantaverkkoon Passanmäen sähköasemalla. Sinne rakennettaisiin kaksi 400 kilovoltin yhteyttä. Ilmajohto olisi noin 7,7 kilometriä pitkä ja kulkisi YVA-ohjelman mukaan ”pitkälti olemassa olevan Forssa–Tammisto 400 kV voimajohdon rinnalla”.

Toinen yhteys olisi noin 9,2 kilometrin maakaapeli. Se kulkisi pitkälti teiden vieressä reittiä Klaukkalan kehätie – Lopentie – Yli-Lepsämäntie. Näiden teiden varrella asuville kaivutyö on luultavasti hankkeen näkyvin vaihe, vaikka kaapeli jäisi valmiina maan alle.

Uusi ilmajohto nykyisen linjan rinnalla tarkoittaa käytännössä leveämpää johtokatua. Tarkkaa sijaintia ja leveyttä tiedotteessa ei kerrota, vaan ne selviävät YVA-ohjelman karttaliitteistä.

1 360 megawattia ei ole kulutusta

Tiedotteessa on kaksi isoa lukua, ja ne sekoittuvat helposti. Noin 560 megawattia on sähköteho, jonka datakeskuksen palvelimet, jäähdytys ja muut toiminnot tarvitsisivat. Se tulisi verkosta Passanmäen kautta.

Noin 1 360 megawattia on varavoimageneraattorien yhteenlaskettu polttoaineteho. Luku kertoo, kuinka paljon energiaa polttoaineena menisi koneisiin, jos kaikki generaattorit kävisivät yhtä aikaa. Se ei ole sähköä, eikä sitä käytetä jatkuvasti. Polttoainetehosta vain osa muuttuu sähköksi, ja loppu on lämpöä.

Varavoimakoneet on tarkoitettu käynnistymään silloin, kun verkkosähkö katkeaa. Niitä ei siis pidä laskea datakeskuksen kulutukseen. Luku on silti olennainen naapureille, koska polttomoottorivoimaloiden melu ja päästöt kuuluvat asioihin, joita YVA-menettelyssä arvioidaan. Tiedotteessa ei kerrota, mitä polttoainetta koneissa käytettäisiin.

Mitä tiedotteesta puuttuu

Datakeskuskeskustelussa kysytään yleensä ensimmäisenä, minne hukkalämpö menee ja miten laitos jäähdytetään. Kumpaakaan ei käsitellä lupaviranomaisen tiedotteessa eikä ympäristöhallinnon hankesivun tiivistelmässä. Kysymykset kannattaa esittää 6. lokakuuta tai kirjata mielipiteeseen, sillä YVA-ohjelmaan jätetyt huomiot vaikuttavat siihen, mitä myöhempään arviointiselostukseen on pakko sisältyä.

Tiedotteessa ei myöskään ole kenenkään suoraa kommenttia. Siinä on vain yhteyshenkilöt: hankkeen puolesta Kenneth Nyman DigitalLand Servicesistä, YVA-konsulttina Johanna Kantanen Ramboll Finlandista sekä lupa- ja valvontaviraston ylitarkastajat Elina Paulus ja Erika Heikkinen.

AI Suomi ei tätä juttua varten haastatellut Sudentullin asukkaita eikä pyytänyt Fingridiltä tai Nurmijärven elinkeinotoimelta kommenttia Passanmäen liitynnästä. Jutussa on käytetty vain viranomaisten julkaisemia tietoja. Palaamme liityntäkapasiteettiin ja asukkaiden näkemyksiin yleisötilaisuuden jälkeen.

Mitä seuraavaksi

Arvioinnissa on kaksi vaihtoehtoa. Nollavaihtoehdossa (VE0) hanketta ei toteuteta, ja vaihtoehto VE1 on datakeskus kuvatussa laajuudessaan. Välimallia, kuten pienempää rakennusmäärää, ei tässä vaiheessa arvioida.

Asukkaan kannalta tämä on selvä viesti: jos haluaa, että esimerkiksi rakennusten sijoittelua tai varavoimaloiden etäisyyttä asutuksesta tarkastellaan eri vaihtoehtoina, se on pyydettävä nyt. Sen jälkeen työ jatkuu arviointiselostuksena, ja siinä vaiheessa lopputulosta muutetaan vain vähän.