Nvidia neuvottelee järjestelystä, jossa se takaisi noin 250 miljardin dollarin edestä OpenAI:n maksuja jättikonesalista, jota SoftBank rakentaa Etelä-Ohioon. Tiedon kertoi Wall Street Journal, ja sitä siteerasivat viikonloppuna muun muassa Reuters ja Bloomberg. Yksikään osapuoli ei ole vahvistanut lukuja julkisesti.
Takaus on rahoitusalan perustyökalu, mutta tässä mittakaavassa harvinainen. Käytännössä Nvidia lupaisi lainanantajille ja vuokranantajalle, että jos OpenAI ei jonain vuonna pysty maksamaan vuokraansa tai hoitamaan velkojaan, laskun maksaa Nvidia. Ilman tällaista lupausta rahoitus olisi OpenAI:lle joko hyvin kallista tai kokonaan mahdotonta: yhtiöllä ei ole sijoitusluokan luottoluokitusta ja se tekee edelleen raskaasti tappiota.
Neljä osapuolta, neljä roolia
Rakenne on selkeä, vaikka summat ovat vaikeasti hahmotettavia. SoftBankin energiayhtiö rakentaa laitoksen entisen Portsmouthin uraaninrikastuslaitoksen alueelle Piketoniin Pike Countyyn. OpenAI vuokraa kapasiteetin. Nvidia takaa vuokran ja rakennusaikaisen velan. Sirut jäävät takauksen ulkopuolelle, ja niistä neuvotellaan erikseen noin 350 miljardin dollarin rahoituspaketista.
SoftBankin pääjohtaja Masayoshi Son on kuvaillut aluetta suuremmaksi kuin mikään yksittäinen voimalaitos Yhdysvalloissa. Sähköntuotanto, teholtaan 9,2 gigawattia ja arvoltaan noin 33 miljardia dollaria, rahoitetaan Japanin ja Yhdysvaltain kauppasopimuksen kautta, ja kapasiteetin jaosta päättää kauppaministeri Howard Lutnick. Myös Anthropic, Microsoft ja Google ovat käyneet hänen kanssaan keskusteluja alueesta, mutta OpenAI on neuvotteluissa pisimmällä.
Mikä on varmaa ja mikä ei
Vahvistettua on, että SoftBank kehittää Piketonin aluetta ja että sähköntuotannon rakentaminen on käynnissä. Kaikki rahoitusluvut eli 250 miljardin takaus, 350 miljardin sirupaketti ja yli 500 miljardin kokonaishinta perustuvat Wall Street Journalin nimettömiin lähteisiin. Lehden mukaan neuvottelut ovat kesken, ehtoja ei ole lyöty lukkoon ja järjestely voi vielä kaatua.
Yli kuusi Olkiluoto 3:a
Kymmenen gigawatin teho tarkoittaa reilusti yli kuutta Olkiluoto 3:a, jonka nettoteho on noin 1 600 megawattia. Suomen koko sähkönkulutuksen huipputeho kovilla pakkasilla liikkuu 14 gigawatin tuntumassa. Yksi konesalikampus varaisi siis tehoa lähes saman verran kuin koko Suomi talvipakkasella.
Ensimmäinen vaihe on maltillisempi mutta ei pieni: noin 800 megawattia vuoteen 2028 mennessä, eli puolikas Olkiluoto 3. Hankkeen yli 500 miljardin dollarin kokonaishinta vastaa noin 430:tä miljardia euroa. Se on lähes viisi kertaa Suomen valtion vuosibudjetti ja selvästi enemmän kuin Suomen bruttokansantuote.
Järjestelyn kiinnostavin piirre ei ole sen koko vaan sen muoto. Nvidia myy sirut, joilla konesali täytetään. Samalla se takaisi velan, jolla asiakas rahoittaa tilat noita siruja varten, ja neuvottelee vielä erikseen rahoituksesta itse siruostoihin. Raha kiertää ympyrää, jonka jokaisessa kohdassa on sama yhtiö.
Kirjanpidollisesti tässä ei ole mitään laitonta. Riski on toisenlainen: kun sirujen myyjä rahoittaa asiakkaidensa ostokset, liikevaihto kasvaa, mutta osa kasvusta on yhtiön omaa rahaa, joka on tehnyt kierroksen muiden taseiden kautta. Ulkopuolisen on vaikea arvioida, kuinka suuri osa kysynnästä olisi olemassa ilman myyjän omaa luottokelpoisuutta.
“Ympyrää mennään ja mennään. Nvidia takaa 200 miljardia ChatGPT:n kulutuksesta Nvidian siruihin.”
Burryn X-palvelussa esittämä luku poikkeaa lehden tiedoista, eikä takaus WSJ:n mukaan koske siruostoja lainkaan vaan vuokraa ja velkaa. Perusväite säilyy silti: sirujen myyjä ottaisi vastuuta rahoituksesta, jolla sen omia tuotteita ostetaan. Toimittaja Ed Zitron kiinnitti huomiota myös rakentajaan ja kysyi yksinkertaisesti, mistä rahat lopulta tulevat.
Mitä tapahtuu, jos kysyntä notkahtaa
Takauksen hinta mitataan vasta huonoina aikoina. Niin kauan kuin OpenAI:n liikevaihto kasvaa, Nvidian lupaus ei maksa sille senttiäkään. Jos tekoälypalvelujen kysyntä tasaantuu tai hinnat painuvat kilpailun myötä, Nvidia voisi joutua maksamaan vuokraa konesalista, jonka laitteet se on itse myynyt ja joiden jälleenmyyntiarvo olisi samaan aikaan pohjalukemissa.
Suomalaiselle säästäjälle tämä ei ole kaukainen uutinen. Nvidia on maailman arvokkaimpia pörssiyhtiöitä ja siksi raskaassa painossa globaaleissa indeksirahastoissa, joita työeläkevarat ja tavallisten säästäjien kuukausisijoitukset seuraavat. Kun yhtiön kasvusta yhä suurempi osa nojaa sen itse takaamaan rahoitukseen, riski siirtyy hiljalleen myös suomalaisen palkansaajan salkkuun.
Toinen vaikutus näkyy sähkössä ja tavarantoimituksissa. Kymmenen gigawatin kampus sitoo turbiineja, muuntajia, jäähdytysjärjestelmiä ja verkkokaapelia, joista Euroopan omat konesali- ja teollisuushankkeet kilpailevat. Sähköverkkokomponenttien toimitusajat ovat jo venyneet vuosiin, ja Suomeen suunnitellut konesalit seisovat samassa jonossa.
Ratkaisevaa on lopulta se, mitä sopimuspaperiin kirjataan takauksen laukeamisehdoista ja miten Nvidia esittää vastuun tilinpäätöksessään. Jos vastuu jää liitetietoihin, sijoittajan on vaikea nähdä, kuinka suuren osan kasvustaan yhtiö on ostanut omalla luottokelpoisuudellaan. Sähkön jakamisesta päättää Yhdysvaltain kauppaministeri, joten hankkeen kohtalo ei ratkea pelkästään Wall Streetillä.
Viikoittainen uutiskirje
Tule firmasi fiksuimmaksi AI-osaajaksi
Yksi uutiskirje kerrallaan. Kokoamme viikon tärkeimmät tekoälyuutiset suomeksi ja kerromme, mitä ne tarkoittavat sinun työsi kannalta. Luet sen kahvitauolla.
