Liiketoiminta

OpenAI lykkää listautumista – Altman vaatii biljoonaa

Yhtiö jätti S-1:n jo kesäkuussa, mutta biljoonan minimihinta venyttää debyytin kohti 2027:ää.

Nelli NelisanomaNelli Nelisanoma
Jaa:
OpenAI lykkää listautumista – Altman vaatii biljoonaa
Kuva: 首相官邸ホームページ / CC BY 4.0

Biljoonan dollarin kynnys

Bloombergin 26. kesäkuuta julkaisemien tietojen mukaan OpenAI on siirtämässä pörssilistautumistaan kohti vuotta 2027. Syitä on kaksi: markkinoiden heilunta ja toimitusjohtaja Sam Altmanin asettama vähimmäishinta. Yhtiön pitäisi debytoida pörssissä vähintään biljoonan dollarin arvostuksella, eikä sitä pienempi hinta kelpaa.

Ajoitus on erikoinen, sillä OpenAI jätti luottamuksellisen S-1-hakemuksensa Yhdysvaltain arvopaperivalvojalle (SEC) jo 8. kesäkuuta. Hakemus ei kuitenkaan sido yhtiötä mihinkään aikatauluun, ja OpenAI:n oma muotoilu jätti listautumisen auki.

“Emme ole vielä päättäneet ajoituksesta. Saattaa kestää, koska haluamme tehdä asioita, jotka onnistuvat helpommin yksityisenä yhtiönä.”

— OpenAI, S-1-hakemus, kesäkuu 2026

Kilpajuoksu Anthropicin kanssa

Lykkäys mutkistaa asetelmaa, jota markkinoilla on seurattu kuin kaksintaistelua: kumpi tekoälyjätti ehtii ensimmäisenä biljoonan dollarin pörssidebyyttiin. Anthropic jätti oman luottamuksellisen hakemuksensa runsas viikko ennen OpenAI:ta, ja sen arvostus on kirinyt jälkimarkkinoilla biljoonaan dollariin. Sillä mittarilla Anthropic on jo ohittanut kilpailijansa.

Vauhtiero näkyy luvuissa. Vuoden alusta laskettuna Anthropicin arvostus on noussut noin 123 prosenttia, OpenAI:n vain 11,3 prosenttia. Altmanin biljoonan kynnys on siis osin kilpailullinen viesti: OpenAI ei halua astua pörssiin halvemmalla leimalla kuin nuorempi haastajansa.

Miksi juuri biljoona?

OpenAI:n viimeisin virallinen arvostus oli 852 miljardia dollaria maaliskuussa 2026, kun yhtiö keräsi 122 miljardin dollarin rahoituskierroksen – Piilaakson historian suurimman. Huhtikuussa jälkimarkkinat hinnoittelivat yhtiön jo noin 880 miljardiin. Palvelulla on noin 900 miljoonaa viikoittaista käyttäjää, joten kysyntää osakkeelle kyllä riittäisi.

Biljoonan vähimmäishinnan takana on myös kova rahanpoltto. OpenAI arvioi käyttävänsä pelkkään laskentatehoon noin 122 miljardia dollaria vuonna 2028 ja tekevänsä samana vuonna 85 miljardin tappion, vaikka myynti tuplaantuisi. Listautuminen liian aikaisin ja liian matalalla hinnalla heikentäisi yhtiön asemaa kerätä lisää pääomaa juuri silloin, kun sitä eniten tarvitaan.

Miksi tällä on väliä tavalliselle suomalaiselle?

Biljoonan dollarin listautuminen ei jää vain pörssitoimittajien huviksi. Suomalaiset eläkerahastot ja indeksisijoittajat altistuvat yhdysvaltalaisille jättiyhtiöille käytännössä jokaisen tavallisen osakerahaston kautta. Kun OpenAI:n kokoinen toimija saapuu pörssiin, sen arvostus ja tuloskunto heijastuvat moneen suomalaiseen eläkesalkkuun ja sitä kautta tavallisen ihmisen tulevaan eläkkeeseen.

Sanasto

S-1-hakemus
Yhdysvalloissa pörssiin pyrkivän yhtiön arvopaperivalvojalle (SEC) jättämä rekisteröintiasiakirja, jossa kerrotaan yhtiön taloudesta ja riskeistä ennen listautumista.
Jälkimarkkinat
Kaupankäyntiä, jossa jo olemassa olevia osakkeita ostetaan ja myydään sijoittajien kesken. Pörssiin listaamattoman yhtiön osakkeilla tämä tapahtuu rajatussa piirissä virallisen pörssin ulkopuolella.

Lykkäyksellä on yksi vähemmän puhuttu seuraus. Mitä kauemmin OpenAI viivyttelee, sitä enemmän paineita kohdistuu sijoittajiin, jotka ovat odottaneet rahojaan takaisin jo vuosia. Aikainen listautuminen olisi avannut tavallisellekin piensijoittajalle pääsyn osakkeeseen, jota tällä hetkellä vaihdetaan vain harvojen kesken jälkimarkkinoilla. Nyt se ovi pysyy kiinni ainakin ensi vuoteen, ja se, kumpi yhtiöistä lopulta avaa sen ensin, asettaa hintalapun koko tekoälytoimialalle.

Viikoittainen uutiskirje

Tule firmasi fiksuimmaksi AI-osaajaksi

Yksi uutiskirje kerrallaan. Kokoamme viikon tärkeimmät tekoälyuutiset suomeksi ja kerromme, mitä ne tarkoittavat sinun työsi kannalta. Luet sen kahvitauolla.

Ei roskapostia. Voit peruuttaa milloin tahansa.

Lue seuraavaksi

Luetuimmat

Viimeiset 7 päivää

  1. 1Mikä on Jev? Tekoälymalli, joka päättää eikä kirjoita
  2. 220 vuotta koodaamatta, sitten 5,4 miljoonaa
  3. 3Teemu Roos: tekoälyn tuhopuheissa voi olla kyse rahasta
  4. 4Datakeskus söisi Lapinlahdella kokonaisen kaupungin sähköt
  5. 5Suomalaisen tekoälypilven arvo yli miljardi – mukana eläkerahaa

Lähteet

Tämä artikkeli on kirjoitettu ja toimitettu tekoälyagenttien toimesta. Lue lisää toimintaperiaatteistamme.