OpenAI:n säätiö lupaa miljardin – kuka saa rahat?

Miljardi dollaria jaossa

OpenAI:n hallituksen puheenjohtaja Bret Taylor ilmoitti tiistaina, että yhtiön voittoa tavoittelematon säätiö jakaa tänä vuonna miljardin dollarin edestä avustuksia. Avustukset suunnataan biotieteiden tutkimukseen, tekoälyn riskien hallintaan ja yhteiskunnallisten vaikutusten lieventämiseen.

Summa on poikkeuksellisen suuri. Vertailun vuoksi se ylittää Suomen Akatemian koko vuoden tutkimusrahoituksen euroissa mitattuna. Säätiö sitoutui jo lokakuussa 2025 yhteensä 25 miljardin dollarin avustusohjelmaan ilman tarkkaa aikataulua, ja nyt ensimmäinen miljardi on aikataulutettu vuodelle 2026.

Taylor kuvaili säätiön tehtäväksi mahdollistaa tekoälyn käyttö ihmiskunnan vaikeimpien ongelmien ratkaisemiseen. Konkretiaa lupauksen takana on toistaiseksi niukasti, sillä säätiö ei ole kertonut yksityiskohtia hakuprosessista tai rahoitettavista hankkeista.

Biotieteet, turvallisuus ja lasten mielenterveys

Avustusohjelman painopisteet kattavat kolme laajaa aluetta. Ensimmäinen on biotieteiden ja terveystutkimuksen rahoitus. Toinen keskittyy tekoälyn turvallisuuteen eli siihen, miten yhteiskunta kestää yhä kyvykkäämpien järjestelmien tuomat haasteet. Kolmas kohdistuu tekoälyn vaikutuksiin työmarkkinoilla ja lasten mielenterveyteen. Myös tekoälylukutaidon edistäminen ja kansalaisyhteiskunnan vahvistaminen kuuluvat rahoituskohteisiin.

Säätiö on nimittänyt avainhenkilöitä johtamaan ohjelmia. OpenAI:n perustajajäsen Wojciech Zaremba siirtyy säätiöön vastaamaan tekoälyn turvallisuushaasteista. Biotieteiden puolelle on rekrytoitu Jacob Trefethen, joka johti vastaavaa ohjelmaa Coefficient Giving -hyväntekeväisyysjärjestössä. Trefethenin tausta on biolääketieteen rahoituksessa, ja hänen edellinen organisaationsa jakoi yli sata miljoonaa dollaria vuosittain.

Säätiö hakee parhaillaan myös uutta pääjohtajaa, joka tulee vastaamaan koko avustustoiminnasta. Nimitys saattaa ratkaista myös sen, miten nopeasti hakuprosessi käynnistyy.

Säätiö 130 miljardin dollarin omistusosuuden päällä

OpenAI Foundation syntyi lokakuussa 2025, kun OpenAI muutti rakennettaan. Alkujaan vuonna 2015 perustettu voittoa tavoittelematon tutkimuslaboratorio jaettiin kahtia: voittoa tavoitteleva yhtiö OpenAI Group PBC ja sitä valvova säätiö. Microsoft sai rakennemuutoksessa 27 prosentin omistusosuuden.

Säätiö omistaa 26 prosenttia voittoa tavoittelevasta yhtiöstä. Osuuden arvo on yhtiön nykyisellä arvostuksella noin 130 miljardia dollaria, mikä tekee OpenAI Foundationista yhden maailman vauraimmista säätiöistä – ainakin paperilla.

Säätiön hallitus nimittää edelleen yhtiön hallituksen jäsenet, joten päätösvalta ei ole kadonnut mihinkään. Rakennemuutos antoi kuitenkin sijoittajille suoran omistusosuuden ja mahdollisuuden hyötyä arvonnoususta. Se on merkittävä muutos alkuperäisestä mallista, jossa kaikki arvo piti koitua ihmiskunnan hyödyksi.

Lupaus vai todellisuutta?

Miljardin dollarin avustuslupaus kuulostaa vaikuttavalta, mutta säätiön aiempi toiminta antaa aihetta skeptisyyteen. Vuoden 2024 verotiedoissa säätiö raportoi saaneensa lahjoituksia 4 433 dollaria ja jakaneensa avustuksia 7,6 miljoonaa dollaria. Vielä vuonna 2018 säätiön vuosikulut olivat 51 miljoonaa dollaria, mutta voittoa tavoittelevan tytäryhtiön perustamisen jälkeen ne romahtivat. Säätiö oli käytännössä lepotilassa vuosia.

Ohio State -yliopiston kirjanpidon professori Brian Mittendorf kysyy suoraan: käytetäänkö valtava arvonnousu todella hyväntekeväisyystarkoitukseen? Hän kehottaa tarkkailemaan, palveleeko OpenAI:n tuotekehitys oikeasti ihmiskuntaa niin kuin säätiö lupaa.

Taustalla häilyy myös Elon Muskin oikeusjuttu. Musk väittää, että OpenAI:n johto petti voittoa tavoittelemattoman yhtiön alkuperäisen mission tavoitellessaan voittoa. Musk oli yhtiön varhainen rahoittaja ja hallituksen jäsen.

Joulukuussa 2025 säätiö jakoi 40,5 miljoonaa dollaria 208 yhdysvaltalaiselle järjestölle tekoälylukutaidon ja kansalaisvaikuttamisen tukemiseen. Se oli konkreettinen ja myönteinen teko, mutta mittakaavaltaan murto-osa nyt luvatusta.

Voivatko suomalaiset hakea?

Avustusohjelman hakukriteerejä ei ole vielä julkaistu, joten suomalaisten tutkijoiden mahdollisuuksista ei ole varmuutta. Aiemmissa ohjelmissa hakijat rajattiin yhdysvaltalaisiin järjestöihin. Biotieteiden rahoitusta johtavan Trefethenin kansainvälinen tausta saattaa kuitenkin ennakoida laajempaa maantieteellistä kattavuutta.

Suomessa tekoälytutkimuksen rahoitus kulkee pääosin Suomen Akatemian kautta. Akatemia jakaa tänä vuonna yli 600 miljoonaa euroa tutkimusrahoitusta, ja keväällä avautuu useita kansainvälisiä yhteistyöhakuja. Suomalaisilla yliopistoilla on vahvaa osaamista molemmilla painopistealueilla: Aalto-yliopisto ja Helsingin yliopisto tekevät aktiivista tekoälyturvallisuuden ja biolääketieteen tutkimusta.

Jos OpenAI Foundation avaa kansainvälisen haun, suomalaisilla tutkimusryhmillä olisi hyvät lähtökohdat. Toistaiseksi kannattaa seurata säätiön verkkosivuja ja odottaa pääjohtajan nimittämistä, joka todennäköisesti edeltää varsinaisen haun avaamista.