Richland Parish Louisianan koilliskulmassa on pitkään ollut osavaltion köyhimpiä alueita. Neljäsosa asukkaista elää köyhyysrajan alapuolella, ja väkiluku on laskenut vuosikymmeniä. Joulukuussa 2024 Meta ilmoitti rakentavansa sinne maailman suurimman datakeskuksensa – ja kaikki muuttui.
Hyperion-niminen hanke on paisunut alkuperäisestä 10 miljardin dollarin investoinnista 27 miljardiin. Rakennusalue levittäytyy viiden mailin pituisena ja mailin levyisenä entisille peltomaille. Työmaavalot hehkuvat ympäri vuorokauden, ja sinne johtava tie kantaa nimeä Far Far Away Lane.
Noin 3 700 rakennustyöläistä työskentelee alueella jo nyt. Meta arvioi huipuksi 5 000 työntekijää, mutta paikalliset puhuvat jopa 8 000:sta. Fortunen laaja reportaasi kertoo, miten nopea muutos on kääntänyt pienen maaseutuyhteisön arjen ylösalaisin.
Tacoyrittäjän tarina kertoo kaiken
Datakeskuksen vaikutukset jakautuvat epätasaisesti. Tim ja Lindsey Allen pyörittävät Holy Tacos -ruokarekkaansa ja valmistavat parhaimmillaan 1 600 tacoa päivässä nälkäisille rakentajille. ServiceMaster Action Cleaning on tuplannut henkilöstönsä, ja sähköyhtiö Copeland Electric on palkannut 40 prosenttia lisää väkeä.
Kaikki eivät ole yhtä onnekkaita. Katie ja Logan Stewart menettivät Opal's Orange -ruokarekkansa asiakkaat lähes yhdessä yössä, kun Metan pääurakoitsija DPR palkkasi ulkopaikkakuntalaisen pitopalvelun ruokkimaan työntekijöitä. Tilaukset romahtivat 120:stä alle neljäänkymmeneen päivässä. "Puhutaan paikallisen yhteisön tukemisesta, mutta sitten työ ulkoistetaan. Se tuntui lyönniltä kasvoihin", Stewart kertoi Fortunelle. Tilanne parani lopulta mediahuomion myötä, ja perhe sai sopimuksen Metan kanssa.
Meta tilaa nykyisin paikallisyrityksiltä yli 600 ateriaa päivässä. GrowNELA:n toimitusjohtaja Rob Cleveland kuvailee tilannetta kultakuumeeksi, mutta myöntää, ettei alueella ole työvoimaa kaiken kysynnän täyttämiseen.
“Täällä ei ole enää maaseutua. Kaikki tulee muuttumaan. Mikään ei ole enää ennallaan.”
Vuokrat nousevat, asukkaat joutuvat pois
Asumisen kriisi on Hyperionin näkyvin seuraus. Maan hinta on noussut joillain alueilla 20–30-kertaiseksi. Rakennustyöläisten majoittamiseksi on noussut valtavia asuntovaunuleirejä: urakoitsija DPR:n alihankkija Mammoth Industries rakensi runsaan 50 hehtaarin alueen, jossa on yli 300 asuntovaunupaikkaa. Erään talon päätietien varrella on nyt kaksi suurta leiriä, joissa yhteensä yli 700 paikkaa.
Paikalliset vuokralaiset kärsivät pahiten. Erika James Monroesta kertoo vuokransa nousseen useita kertoja puolessa vuodessa. Hän sai häätöilmoituksen maksettuaan vuokran päivän myöhässä ja joutui maksamaan 1 500 dollarin "häätömaksun" saadakseen jäädä. Nyt vuokrasopimusta ei uusita, koska asunto tarvitaan Meta-työntekijöille.
Richland Parishiin ennustetaan yli 740 uutta kotitaloutta vuoteen 2029 mennessä, suurin osa vuokra-asuntoihin. Rakennusvaiheen jälkeen pysyviä työpaikkoja jää kuitenkin arviolta vain 500, murto-osa nykyisestä työvoimasta. Epäsuhta pakottaa kysymään, kenelle tämä kaikki lopulta tehdään.
Haminan malli näyttää toisenlaisen tien
Vertailu Suomeen on valaiseva. Googlen Haminan datakeskus on kasvanut yli 4,5 miljardin euron investoinniksi vuodesta 2009 lähtien. Entisen Summa-paperitehtaan tontille rakennettu keskus työllistää noin 500 ihmistä pysyvästi ja tuo kaupungille lähes yhdeksän miljoonaa euroa yhteisöveroa vuodessa.
Ratkaiseva ero on kasvun tahdissa ja integraatiossa. Hamina on kasvanut asteittain yli 15 vuoden aikana, ei yhdessä vuodessa. Datakeskuksen hukkalämpö ohjataan kaukolämpöverkkoon, mikä kattaa noin 80 prosenttia kaupungin lämmitystarpeesta. Paikallinen ammattikoulu kouluttaa datakeskusammattilaisia. Haminasta on tullut Suomen Google-kaupunki tavalla, josta sekä yhtiö että asukkaat hyötyvät.
Richland Parishissa asetelma on toinen. Meta sai myyntiverohelpotuksia miljardiluokan laitehankintoihin ja on investoinut yli 300 miljoonaa dollaria paikalliseen infrastruktuuriin. Päätökset on kuitenkin tehty pienessä piirissä. Paikallinen toimittaja Amber Perez tiivisti turhautumisen Fortunelle: "Muuttua, miten? Sitä ihmiset istuvat tuoliensa reunoilla yrittämässä ymmärtää."
Kuka päättää, kun teknojätti tulee?
Richland Parishin tarina ei ole ainutlaatuinen. Amazon investoi 12 miljardia dollaria Luoteis-Louisianaan, ja aluetta markkinoidaan jo nimellä Silicon Bayou. Yhdysvalloissa senaattori Bernie Sanders ja edustaja Alexandria Ocasio-Cortez ovat ehdottaneet uusien datakeskusten rakennusmoratoriota energiankulutuksen ja ympäristövaikutusten vuoksi. Senaattori Mark Warner on puolestaan esittänyt tekoälydatakeskusten verottamista automaation syrjäyttämien työntekijöiden tukemiseksi.
Globaalisti teknojätit käyttävät tänä vuonna arviolta 630–700 miljardia dollaria datakeskuksiin, 62 prosenttia enemmän kuin viime vuonna. Suomessakin on suunnitteilla yli 20 miljardin euron datakeskusinvestoinnit. Kysymys on sama kaikkialla: miten varmistetaan, ettei paikallisyhteisö jää pelkäksi katselijaksi omalla kotiseudullaan?
Haminan esimerkki osoittaa, että pitkäjänteinen kumppanuus ja konkreettiset vastasuoritukset, kuten hukkalämmön hyödyntäminen ja kunnollinen veropohja, ovat vaihtoehto kaaokselle. Kun Suomeen suunnitellaan seuraavia jättidatakeskuksia, Richland Parish on varoittava esimerkki siitä, mitä tapahtuu kun kasvu on liian nopeaa ja paikalliset jäävät päätöksenteon ulkopuolelle.
Viikoittainen uutiskirje
Tule firmasi fiksuimmaksi AI-osaajaksi
Yksi uutiskirje kerrallaan. Kokoamme viikon tärkeimmät tekoälyuutiset suomeksi ja kerromme, mitä ne tarkoittavat sinun työsi kannalta. Luet sen kahvitauolla.
