Rahasto romahti 67 prosenttia – ja panosti 400 miljoonaa

Leopold Aschenbrennerin Situational Awareness perustettiin sen ajatuksen varaan, että sen perustaja näkee tekoälybuumin käänteet muita aikaisemmin. Heinäkuussa rahasto näki käänteen omasta salkustaan.

Rahasto oli tuottanut kesäkuun loppuun mennessä 439 prosenttia vuoden alusta, ja sen hallinnoimat varat kasvoivat raporttien mukaan enimmillään jopa 45 miljardiin dollariin. Heinäkuussa tekoälyinfrastruktuurin osakkeet laskivat kuukaudessa yli 30 prosenttia, ja rahaston arvosta suli 67 prosenttia.

Kuun lopussa se myi julkisen osakesalkkunsa Ken Griffinin Citadelille. Bloombergin mukaan varat olivat kaupan jälkeen noin 10 miljardia dollaria, kun ne olivat viime kuukausina liikkuneet 20 miljardin tuntumassa.

Tällä viikolla sama rahasto sijoitti 400 miljoonaa dollaria Source Foundryyn, piilossa toimineeseen puolijohdelaitteita kehittävään kasvuyritykseen. Aiemman sijoituksen kanssa panos nousee 500 miljoonaan. Yhtiön arvoksi on kerrottu viisi miljardia dollaria.

Mitä Source Foundrysta oikeasti tiedetään

Yhtiö perustettiin heinäkuussa 2025. Sen takana ovat stanfordilaiset tutkijat Abdulmalik Obaid ja Joe Burg, ja aiemmilla kierroksilla mukana on ollut Sequoia. Yhtiö kehittää litografialaitteita ja sanoo purkavansa puolijohdevalmistuksen pahimman pullonkaulan.

Tähän julkinen tieto käytännössä loppuu. Yhtiö ei ole esitellyt tekniikkaansa, nimennyt asiakkaita eikä näyttänyt toimivaa laitetta. Viiden miljardin arvostus lepää siis perustajien taustan ja markkinan koon varassa, ei mitatun suorituskyvyn.

Syväteknologian varhaisvaiheessa se on tavanomaista. Epätavallista on sijoituksen koko suhteessa siihen, kuinka vähän ulkopuolinen pystyy arvioimaan.

Miksi ASML on poikkeuksellisen vaikea vastustaja

ASML on maailman ainoa yhtiö, joka valmistaa EUV-litografialaitteita. Niitä tarvitaan jokaisen huippuluokan tekoälypiirin valmistuksessa, ja niiden toimitusaikataulu määrää käytännössä koko modernin puolijohdeteollisuuden tahdin.

Asema ei ole syntynyt sattumalta. EUV:n perustutkimus alkoi 1990-luvun lopulla, ensimmäiset tuotantokelpoiset laitteet toimitettiin vasta 2010-luvun puolivälissä ja sarjatuotannossa tekniikka oli vuonna 2019. Väliin mahtuu yli kaksi vuosikymmentä kehitystyötä ja miljardien eurojen tutkimuspanos.

Laite itsessään on kokonainen toimitusketju. Optiikan tekee saksalainen Zeiss, valonlähde perustuu tinapisaroiden höyrystämiseen laserilla kymmeniä tuhansia kertoja sekunnissa, ja kokonaisuus kootaan tuhansien alihankkijoiden osista. Yksi kone on linja-auton kokoinen ja maksaa yli 400 miljoonaa dollaria.

Vaikein este ei silti ole tekniikka vaan asiakas. Piirivalmistaja ei vaihda laitetta, joka tuottaa sen kannattavimman prosessin, ennen kuin uusi on todistanut saantonsa vuosien ajan. Myyntisykli mitataan tuotantosukupolvissa, ei kvartaaleissa.

Miksi tämä koskee muitakin kuin rahastoa

Litografia on se kohta, jossa tekoälyn hinta lopulta määräytyy. Jos huippupiirien valmistuskapasiteetti kasvaa hitaammin kuin kysyntä, laskentateho pysyy kalliina. Se näkyy yritysten pilvilaskuissa ja lopulta kuluttajapalveluiden hinnoissa, joten kilpailija ASML:lle kiinnostaa muitakin kuin sijoittajia.

Suomalaiselle lukijalle kytkös on suorempi kuin miltä näyttää. ASML on Euroopan arvokkaimpia pörssiyhtiöitä ja mukana käytännössä jokaisessa eurooppalaisessa indeksirahastossa. Moni suomalainen omistaa sitä eläkevakuutuksensa kautta tietämättään.

Rahaston oma asema on nyt päinvastainen kuin sen alkuperäinen idea. Situational Awareness rakennettiin siihen, että buumin käänteessä pääsee ulos nopeasti. Jäljellä olevat varat ovat pääosin epälikvidejä: noin viiden miljardin Anthropic-omistus, osuus Fluidstackista ja nyt puoli miljardia yhtiössä, joka ei ole myynyt yhtään laitetta.

Anthropicin mahdollinen listautuminen lokakuussa ratkaisee siitä ison osan. Jos se onnistuu, paperitappio kääntyy nopeasti. Jos ei, myytävää ei juuri ole.

Yksi suhdeluku kannattaa pitää mielessä. Neljäsataa miljoonaa dollaria on suunnilleen yhden ASML:n huippukoneen hinta. Sillä summalla ei osteta haastajaa monopolille, vaan pääsylippu kilpailuun, jonka ensimmäiset merkitykselliset tulokset nähdään aikaisintaan vuosikymmenen loppupuolella.