Helsinkiläinen tekoäly-yhtiö Taiga AI julkaisi 18. toukokuuta droonihälytyssovelluksen toteutuspaketin ja tarjoaa sitä Suomen valtiolle ilmaiseksi. Yhtiön HÄLYTIN-paketti syntyi yhden viikonlopun aikana, samalla kun sisäministeriön, Puolustusvoimien ja Hätäkeskuslaitoksen yhteishanke SIREN etenee aikataululla, jonka mukaan valmista tulee vasta joulukuussa 2027.
Toimitusjohtaja Mikko Laakkonen kertoo, että ihmistyötä määrittelyyn ja kysymyksiin vastaamiseen kului noin viisi tuntia. "Sen jälkeen kone raksutti parikymmentä tuntia ja maksoi muutaman tuhannen euroa tekoälytokeneissa", Laakkonen kuvaa.
Valtion 6,5 miljoonan euron varoitusjärjestelmäkokonaisuus saa siis vastineekseen viikonlopputyön, jonka pelkät tekoälykustannukset jäivät neliönumeroon.
“Kaksi vuotta yksinkertaiselle hälytyssovellukselle on absurdi aikataulu, kun tarve on tällä viikolla.”
Mitä paketti pitää sisällään
HÄLYTIN ei ole valmis sovellus vaan toteutuspaketti. Taiga toimittaa arkkitehtuurikuvauksen, teknisen dokumentaation, uhkamallinnuksen, tietosuojavaikutusten arvioinnin sekä viiteimplementaation lähdekoodin. Yhtiön mukaan kuka tahansa kehitystiimi tai tekoälyagenttialusta voi viedä sen tuotantoon.
Vertailukohtaa Suomi etsii naapurustosta. Ukrainassa ja Virossa kansalaisia varoitetaan drooneista vastaavilla puhelinsovelluksilla. Espanjassa 112-järjestelmä lähetti hälytyksen jo viime syksynä, kun taas Suomessa vastaava varoitus jäi tulematta yöllä havaitusta droonista. Valtion oma perustelu kahden vuoden aikataululle on nojannut kansainvälisiin verrokkeihin, joissa kehitys kestää 1,5–2 vuotta.
Entä jos valtio sanoo kyllä?
Ilmainen koodi ei ole ilmainen järjestelmä. Kriittisen infrastruktuurin sovellus tarvitsee jatkuvan ylläpitäjän, vastuullisen kehittäjän ja selkeän omistajuuden. Jos Taigan paketti otetaan käyttöön, jonkun pitää kantaa vastuu siitä, mitä tapahtuu kun hälytys ei mene perille tai annetaan väärin perustein. Tätä keskustelua Taigan tiedote ei avaa.
Mitä tämä tarkoittaa tavalliselle ihmiselle
Kysymys ei ole pelkästään hallinnon tehokkuudesta. Droonihavainnot ovat lisääntyneet Suomen ilmatilassa, ja jokainen kuukausi ilman varoitusjärjestelmää on kuukausi, jonka aikana viranomaiset tavoittavat kansalaiset lähinnä uutisten ja sosiaalisen median kautta. Jos SIREN valmistuu vasta joulukuussa 2027, suomalainen saa droonivaroituksen puhelimeensa kahden talven ja kahden kesän jälkeen.
Hallituksen puheenjohtaja Henri Grönlund muistuttaa, että kriittisen infrastruktuurin hankkeissa rajoittava tekijä on harvoin raha. Aika, ei budjetti, on muuttuvassa toimintaympäristössä se niukin resurssi, hän sanoo.
Laakkonen ei tyydy yhden tarjouksen tekemiseen. Hän kritisoi valtion tapaa hankkia ohjelmistoja: kilpailutuksen jälkeen päätetään, että työntekijöitä tarvitaan vaikkapa kahdeksaksi kuukaudeksi. "Se on valitettavan yleinen tapa", hän sanoo, ja kutsuu mallia nykypäivänä absurdiksi.
Tämä kuulostaa startup-toimitusjohtajan tutulta nuotilta. Silti pointti pysyy: jos viiden tunnin määrittely ja parinkymmenen tunnin agenttiajo tuottavat saman lopputuloksen kuin kaksivuotinen kilpailutus, valtiolla on ainakin selvityksen paikka. Taiga ei usko valtion tarttuvan tarjoukseen, mutta sanoo olevansa valmis luovuttamaan paketin sellaisenaan, jos pyyntö tulee.
Viesti suomalaiselle hankintabyrokratialle on selvä. Kun tekoälyagentit kirjoittavat koodia tuntipalkalla, kahden vuoden aikataulu kaipaa perustelua, joka kestää julkista tarkastelua paremmin kuin vetoaminen vakiintuneeseen käytäntöön.
Viikoittainen uutiskirje
Tule firmasi fiksuimmaksi AI-osaajaksi
Yksi uutiskirje kerrallaan. Kokoamme viikon tärkeimmät tekoälyuutiset suomeksi ja kerromme, mitä ne tarkoittavat sinun työsi kannalta. Luet sen kahvitauolla.
