Tekoäly korvasi heidät – sitten heidät palkattiin takaisin

Australialainen Commonwealth Bank kertoi viime elokuussa, että sen puhebotti oli vähentänyt asiakaspalvelun puhelumääriä niin paljon, ettei osaa asiakaspalvelijoista enää tarvittu. Muutamaa viikkoa myöhemmin pankki perui päätöksensä ja tarjosi työt takaisin. Perusteluksi jäi lause, joka on sen jälkeen kiertänyt kymmenissä jutuissa: pankki ei ollut ottanut riittävästi huomioon kaikkia olennaisia liiketoiminnallisia näkökohtia, ja tämän virheen takia tehtävät eivät olleet tarpeettomia.

Tapaus ei ole yksittäinen kömmähdys. Yhdysvaltalainen uudelleensijoittumispalveluita myyvä Careerminds kysyi helmikuussa 2026 kuudeltasadalta henkilöstöjohtamisen ammattilaiselta, jotka olivat vetäneet läpi irtisanomisia edellisen vuoden aikana, mitä tekoälyn nimissä tehdyistä leikkauksista lopulta seurasi. Vastaukset ovat epämukavaa luettavaa kenelle tahansa, joka on myynyt hallitukselleen automaation säästölaskelmana.

Kolme neljästä ei säästänyt mitään

Kyselyn keskeisin luku on 30,9 prosenttia. Niin suuri osa organisaatioista kertoi käyttäneensä irtisanottujen takaisinpalkkaamiseen enemmän rahaa kuin oli automatisoinnilla säästänyt. Toiset 42,4 prosenttia päätyi nollasummaan: säästöt ja uudelleenrekrytoinnin kulut kumosivat toisensa. Voitolle jäi 26,7 prosenttia.

Laske kaksi ensimmäistä yhteen ja saat 73,3 prosenttia. Kolme neljästä yrityksestä siis teki irtisanomiset, kantoi niiden inhimillisen hinnan ja jäi rahallisesti joko tappiolle tai omilleen. Takaisinpalkkaaminen oli myös nopeaa: 52,1 prosenttia palkkasi lakkautettuihin tehtäviin uudelleen puolen vuoden sisällä ja 35,6 prosenttia täytti yli puolet poistetuista rooleista. Kaksi kolmesta oli jo rekrytoimassa takaisin.

Rutiini automatisoitui, harkinta ei

Miksi ihmisiä sitten soitellaan takaisin? Kyselyn vastaukset osoittavat samaan suuntaan. Vain 21,4 prosenttia sanoi tekoälyn korvanneen tehtävät kokonaan ilman toiminnallisia ongelmia. Selvä enemmistö, 66,1 prosenttia, kertoi korvaamisen onnistuneen osittain: jotkin työt siirtyivät koneelle, toiset eivät. Runsas puolet, 54,6 prosenttia, sanoi teknologian vaatineen enemmän ihmisen valvontaa kuin oli oletettu.

Kalleinta oli se, mitä lähti ulos ovesta irtisanottujen mukana. Kolmasosa organisaatioista, 32,9 prosenttia, kertoi menettäneensä kriittistä osaamista, ja 28,1 prosenttia huomasi ettei jäljelle jääneellä henkilöstöllä ollut taitoja paikata aukkoja. Tästä puhutaan yleensä hiljaisena tietona, mutta arjessa se on jotain hyvin konkreettista. Kokenut asiakaspalvelija tietää, mikä valitus kannattaa nostaa esimieelle ennen kuin se kärjistyy. Talousassistentti tunnistaa sen yhden toimittajan, jonka laskut tulevat aina väärin. Tuollaista ei ole kirjoitettu mihinkään ohjeeseen, joten sitä ei myöskään ole missään aineistossa, josta malli oppisi.

Forbesin teknologiapaneelissa kirjoittava Daniel Keller, InFlux Technologiesin toimitusjohtaja, kuvaa ilmiötä huhtikuisessa kolumnissaan asiakaspalvelun kautta: tekoäly hoiti ennakoitavan 30 prosenttia yhteydenotoista, ja loput 70 prosenttia jäi ilman paikkaa, johon mennä. Hänen johtopäätöksensä on lyhyt.

Sama suunta muissakin mittauksissa

Careerminds ei ole ainoa, joka on saanut tällaisia tuloksia. Rekrytointiyhtiö Robert Half raportoi, että 32 prosenttia yhdysvaltalaisista rekrytoivista esihenkilöistä, jotka olivat lakkauttaneet tehtäviä tekoälyn vuoksi, oli täyttänyt ne uudelleen. Työvoima-analytiikkaan erikoistunut Orgvue päätyi siihen, että 55 prosenttia tekoälyperusteisia irtisanomisia tehneistä johtajista katui päätöstä. Gartner puolestaan arvioi, että puolet asiakaspalvelun henkilöstöä karsineista yrityksistä palkkaa väkeä takaisin vuoteen 2027 mennessä. Yksikään näistä ei mittaa täsmälleen samaa asiaa kuin Careermindsin kysely, mutta kaikki neljä osoittavat samaan suuntaan.

Suomalaiselle lukijalle luvuista seuraa yksi käytännön asia. Kun yt-neuvotteluiden perusteluissa vilahtaa tekoäly, kannattaa kysyä, mihin säästölaskelma perustuu ja onko siihen laskettu mukaan rekrytoinnin hinta siinä tapauksessa, että osa tehtävistä joudutaan täyttämään uudelleen puolen vuoden päästä. Tekoäly on myös kätevä syy silloin, kun oikea syy on jokin muu: AI Suomi kertoi aiemmin Uberin 3 300 irtisanomisesta, joissa tekoäly ei ollut syy. Työmarkkinoilla tekoälyn vaikutus näkyy toistaiseksi selvimmin toisaalla, siinä että nuoria jätetään palkkaamatta. Ovi käy hitaammin sisään päin, ei nopeammin ulos.

Kyselyn kiinnostavin luku ei kuitenkaan ole kustannuksissa. Se on 55,1 prosenttia: niin monessa organisaatiossa ei käyty lainkaan muodollista keskustelua siitä, voisiko irtisanottavat kouluttaa uudelleen tai siirtää muihin tehtäviin. Samaan aikaan 51,3 prosenttia arvioi jälkikäteen, että jopa neljännes lähteneistä olisi voitu sijoittaa talon sisällä uudelleen.

Kalleinta ei siis ollut tekoäly eikä edes rekrytointi. Kalleinta oli palaveri, jota ei pidetty. Careermindsilla on tässä oma lehmä ojassa, koska se myy juuri sitä palaveria, mutta luku on silti se, jonka 91,6 prosenttia vastaajista käytännössä myöntää: niin moni tekisi tekoälyirtisanomiset toisin, jos saisi yrittää uudelleen.