Uberin toimitusjohtaja Dara Khosrowshahi lähetti 2. syyskuuta työntekijöilleen sähköpostin, joka julkaistiin samana päivänä yhtiön uutishuoneessa. Siinä hän kertoi pienentävänsä tiimiä noin kymmenellä prosentilla. Se on noin 3 300 ihmistä. Sähköpostin kieli oli organisaatiokaavion kieltä: siinä puhuttiin johtamisportaista ja päällekkäisistä tiimeistä, ei tekoälystä.
“Olemme vähentäneet 20 prosentilla niiden työntekijöiden määrää, jotka istuvat seitsemän tai useamman portaan päässä toimitusjohtajasta, ja mikrotiimien määrää lähes 50 prosentilla.”
Samassa viestissä kerrottiin, että etätyö käytännössä loppuu: jatkossa vain noin prosentti henkilöstöstä työskentelee etänä, muut kolme päivää viikossa toimistolla. Investointien kärjeksi nimettiin kyydit, ruokatoimitukset ja robottitaksit.
Uber ei ollut yksin. Irtisanomisia seuraavan layoffs.fyi-palvelun mukaan teknologia-alalta oli 10. syyskuuta mennessä vähennetty 128 536 työntekijää 299 yhtiössä. Pelkästään syyskuun ensimmäisen kymmenen päivän aikana lähti yli 6 300 työpaikkaa. Oracle on tämän vuoden suurin leikkaaja 21 000 työpaikalla, Amazon seuraa 17 267:llä, Dell 11 000:lla ja PayPal 4 760:llä.
Kasvua vai tavallista tasoa?
Luku kannattaa suhteuttaa. Koko viime vuonna sama palvelu kirjasi 122 606 lähtijää 278 yhtiöstä, eli vuosi 2026 ohitti edellisvuoden jo syyskuun alussa, kolme ja puoli kuukautta etuajassa. Vuoden 2023 huippuun, jolloin layoffs.fyi laski runsaat 260 000 lähtijää, on silti matkaa. Kyse ei ole alan pahimmasta vuodesta, vaan käännöksestä ylöspäin sen jälkeen kun kaksi vuotta mentiin alaspäin.
Yhdysvaltain työmarkkinoita seuraavan Challenger, Gray & Christmasin elokuun raportti kertoo saman jännitteen tarkemmin. Kaikkien toimialojen ilmoitetut vähennykset olivat tammi-elokuussa 529 914, mikä on 41 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Teknologia-ala kulkee vastavirtaan: sieltä ilmoitettiin 155 126 vähennystä, kun luku vuotta aiemmin oli 102 239. Kasvua 52 prosenttia.
Tekoäly oli Challengerin tilastossa syynä 116 175 vähennykselle, noin 22 prosentille kaikista. Elokuussa se kuitenkin putosi neljänneksi yleisimmäksi perusteluksi, ja kärkeen nousi rakennemuutos. Perusteluiden järjestys vaihtelee kuukausittain, mikä kertoo omaa kieltään siitä, miten vakaalla pohjalla nämä selitykset ovat.
“Karkeasti neljännes tai kolmannes tästä aallosta on aitoa työtehtävien korvaamista tekoälyllä ja automaatiolla. Loppu on suurelta osin kustannustason uudelleenasetusta ja työvoiman uudelleenjärjestelyä.”
Rahavirta tukee tulkintaa. Instahyren perustaja Sarbojit Mallick arvioi samassa jutussa, että suuret teknologiayhtiöt käyttävät tänä vuonna investointeihin noin 725 miljardia dollaria, kun summa viime vuonna oli 410 miljardia. Palkkakulut ovat se erä, jota konsernitasolla on helpointa siirtää palvelinsaleihin. Tekoäly on siis mukana kuvassa, mutta osin toisessa roolissa kuin lehtiotsikoissa: se on investointikohde, jonka laskun joku maksaa.
Suomessa tekoäly on jo kelvannut yt-perusteeksi
Suomalaislukijalle olennaista on, että sama perustelu on jo käytössä kotimaisissa neuvotteluhuoneissa. Nordea ilmoitti 17. maaliskuuta vähentävänsä enintään 1 500 työpaikkaa eli noin viisi prosenttia henkilöstöstään ensi vuoden loppuun mennessä. Bloombergin mukaan pankki kytki vähennykset vuoden 2030 strategiaansa, jonka ytimessä ovat teknologia, data ja tekoäly.
Ohjelmistoyhtiö Relex on käynyt muutosneuvottelut, joissa vähennystarpeeksi ilmoitettiin enintään 288 työntekijää ja joissa yhtiö viittasi tekoälyn vaikutuksiin. Insinööritoimisto Etteplan aloitti 10. helmikuuta neuvottelut, jotka koskivat 336:ta työntekijää ja joiden vähennystarve oli enintään 40 irtisanomista sekä 30 lomautusta tai osa-aikaistamista. AI Suomi kertoi toukokuussa Etteplanin olleen ensimmäisiä suomalaisyhtiöitä, jotka nimesivät tekoälyn muutosneuvottelujen perusteluissa.
Suomesta puuttuu se, mitä Challenger tekee Yhdysvalloissa: kukaan ei tilastoi järjestelmällisesti, kuinka monessa muutosneuvottelussa tekoäly on mainittu perusteluna tai kuinka moni näistä vähennyksistä lopulta toteutui. Yksittäisen työntekijän kannalta ero on iso. Vähennystarve on neuvottelun avaus, ei lopputulos, ja tekoälyn nimeäminen perusteluksi on myös viestintävalinta sijoittajien suuntaan. AI Suomi käsitteli ilmiön toista puolta aiemmassa jutussaan siitä, että tekoäly ei ensisijaisesti irtisano nuoria vaan jättää heidät palkkaamatta (aisuomi.fi/artikkelit/tekoaly-ei-irtisano-nuoria-se-jattaa-palkkaamatta).
Mitä emme saaneet vahvistettua
Julkisuudessa on liikkunut tieto, että Uber siirtäisi yli 10 miljardia dollaria autonomiseen liikenteeseen. Lukua ei ole Uberin omassa tiedotteessa eikä Business Standardin jutussa, joten se on jätetty tästä jutusta pois.
Relexin muutosneuvottelujen tarkka alkamisajankohta ei selviä yksiselitteisesti julkaistuista lähteistä, joten päivämäärää ei mainita. Enintään 288 hengen vähennystarve toistuu useissa suomalaismedioissa. Uber ei kommentoinut suomalaismedioille, eivätkä Nordea, Relex tai Etteplan ole kommentoineet tätä juttua varten.
Jos tekoäly todella korvaa työtä, sen pitäisi näkyä liikevaihtona työntekijää kohti. Uber kertoo seuraavan kerran lukunsa alkuvuodesta 2027, ja silloin selviää, tekikö kymmenen prosenttia pienempi organisaatio saman tuloksen. Jos ei tehnyt, kyse oli suhdanteesta ja ylirekrytoinnista, joille tekoäly antoi kasvot.
Suomalaisessa neuvotteluhuoneessa tästä seuraa yksi käytännön kysymys, joka kannattaa esittää ääneen: mitkä työtehtävät tarkalleen ottaen siirtyvät koneelle ja millä aikataululla. Työnantajan pitää pystyä vastaamaan siihen konkreettisesti. Yleinen viittaus teknologian murrokseen ei ole vastaus, se on otsikko.
Viikoittainen uutiskirje
Tule firmasi fiksuimmaksi AI-osaajaksi
Yksi uutiskirje kerrallaan. Kokoamme viikon tärkeimmät tekoälyuutiset suomeksi ja kerromme, mitä ne tarkoittavat sinun työsi kannalta. Luet sen kahvitauolla.
