Vantaan kaupunginjohtaja Pekka Timonen on juuri saanut päätökseen syksyn yt-neuvottelut, joiden jälkeen 122 kaupungin työntekijää voi menettää työnsä. Seuraava kierros saattaa koskea tekoälyä.
Vantaan Sanomat kertoi 21. lokakuuta Timosen arvioivan, että talven aikana selviää, kuinka laajasti tekoälyä aiotaan käyttää kaupungin työtehtävissä. Lehden otsikon mukaan tekoäly voi tuoda Vantaalle lähitulevaisuudessa uudet yt-neuvottelut.
Lehden mukaan tekoäly ei vaikuttanut tuoreisiin henkilöstöpäätöksiin. Sama näkyy kaupungin omissa tiedotteissa. Niissä puhutaan organisaation uudistamisesta, työtapojen kehittämisestä ja tehtävien uudelleenjärjestelystä, mutta sanoja tekoäly, digitalisaatio tai automaatio ei käytetä kertaakaan.
Syksyn neuvotteluissa haettiin säästöjä
Neuvottelut käytiin 18.8.–6.10. Lähtökohtana oli enintään 15 miljoonan euron sopeutustarve henkilöstökuluissa. Pahimmillaan puhuttiin 200 irtisanomisesta ja jopa 700 ihmisestä, joita lomautukset, osa-aikaistukset tai muut sopimusmuutokset olisivat koskeneet.
Lopputulos jäi pienemmäksi. Kaupunginhallitus hyväksyi 19. lokakuuta neuvottelutuloksen talousarvion jatkovalmistelun pohjaksi. Mahdolliset irtisanomiset koskevat 122:ta henkilöä, 81:lle tarjotaan uutta tehtävää ja 44:n työsuhteen ehdot voivat muuttua. Henkilöstökulujen tavoiteltu vaikutus on noin 11,33 miljoonaa euroa. Neuvottelutulosta esiteltäessä luku oli vielä 11,78 miljoonaa.
Lomautuksista luovuttiin, koska ne eivät kaupungin mukaan toisi pysyviä säästöjä. Timonen julkaisee vuoden 2027 talousarvioesityksensä maanantaina 26. lokakuuta.
“Tämä on henkilöstöllemme raskas prosessi ja jokainen mahdollinen irtisanominen on vakava asia.”
Kielimalli ei voi tehdä viranhaltijan päätöstä
Vaikka Vantaa ottaisi tekoälyn laajasti käyttöön, lainsäädäntö rajaa sen käyttöä. Hallintolain 53 e §:n mukaan viranomainen saa ratkaista asian automaattisesti vain, jos ratkaisu ei vaadi tapauskohtaista harkintaa. Kuntaliiton juridisen ohjeistuksen mukaan vaatimus käsittelysäännöistä sulkee tällä hetkellä pois oppivat tekoälymenetelmät. Kielimalli ei siis voi tehdä hallintopäätöstä.
Vastuukaan ei siirry koneelle. ”Tekoälyn käyttöönotto ei muuta perusasetelmaa: viranhaltija vastaa edelleen virkavastuulla”, Kuntaliiton ohjesivulla todetaan. Virheellisestä lopputuloksesta vastaa siis tehtävästä vastaava viranhaltija, ei järjestelmä tai sen toimittaja.
Kunnat hakevat tekoälystä hyötyä siis valmistelusta, neuvonnasta ja rutiinitöistä. Kuntaliiton syyskuussa 2024 julkaiseman selvityksen mukaan kunnat odottavat hyötyjä etenkin hallinnossa, taloudessa, opetuksessa ja viestinnässä. Liiton Älykäs kuntatuottavuus -ohjelmassa vuosille 2026–2028 tekoäly on yksi keino nostaa tuottavuutta.
Sote-puolella tekoäly vastaa jo puhelimeen
Julkisen sektorin näkyvimmät tekoälykokeilut ovat nyt hyvinvointialueilla, jotka ovat vastanneet sosiaali- ja terveyspalveluista vuodesta 2023 lähtien. Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue Pohde laajensi lokakuussa tekoälyapurinsa hammashoidosta myös lääkärin ja sairaanhoitajan vastaanottojen ajanvarauspuhelimiin, kuten AI Suomi kertoi.
Apuri ei päätä mitään, vaan se peruu ja siirtää aikoja. Juuri tällaista työtä hallintolaki ei rajoita, joten se on todennäköisesti ensimmäinen kohde kunnissakin.
