Zhipun kasvu tuplaantui – osake ponnahti 35 %

Kiinalainen Zhipu teki tammikuussa historiaa listautumalla Hongkongin pörssiin maailman ensimmäisenä tekoälymalleihin keskittyvänä yhtiönä. Listautumisanti keräsi 558 miljoonaa dollaria, ja Hongkongin yleisöanti ylimerkittiin yli tuhat kertaa. Nyt yhtiö julkaisi ensimmäisen tulosraporttinsa, ja luvut herättivät sijoittajien huomion: liikevaihto kasvoi 132 prosenttia ja osake ponnahti 35 prosenttia yhden päivän aikana.

Liikevaihto tuplaantui, mutta analyytikot odottivat enemmän

Zhipun liikevaihto nousi 724 miljoonaan yuaniin eli noin 105 miljoonaan dollariin vuonna 2025. Kasvu on vaikuttavaa, mutta jäi silti analyytikoiden odotuksista – Bloombergin kyselyyn vastanneet analyytikot odottivat 756 miljoonan yuanin liikevaihtoa. Osakemarkkinat eivät välittäneet pienestä alituksesta, koska yhtiön kasvutarina vaikutti muuten vahvalta.

Sijoittajia innosti erityisesti yhtiön rajapintapalvelun kehitys. Zhipun MaaS-alustan (Model as a Service) vuotuinen toistuva liikevaihto nousi 1,7 miljardiin yuaniin, mikä tarkoittaa 60-kertaista kasvua edellisvuodesta. Käytännössä yritysasiakkaat ovat alkaneet integroida Zhipun malleja omiin tuotteisiinsa niin laajasti, että toimitusjohtaja Zhang Peng kuvasi laskentakapasiteettia pullonkaulaksi – ei asiakaspulaa.

Hintasodasta hinnankorotuksiin

Zhipun strategia on kääntynyt päälaelleen. Vuosina 2024–2025 yhtiö leikkasi lippulaivamalli GLM-4-Plussan rajapintahintoja jopa 90 prosenttia kiristyvässä kilpailussa kiinalaisten tekoäly-yhtiöiden välillä. Hintasodassa DeepSeek ja muut haastajat painoivat katteet alas koko toimialalla. Nyt suunta on toinen: Zhipu nosti rajapintahintojaan 83 prosenttia ja koodaustilaustensa hintoja 30 prosenttia vuoden 2026 alussa.

Hinnankorotukset kertovat yhtiön luottamuksesta omaan markkina-asemaansa. Zhangin mukaan kysyntä ylittää tarjonnan, ja rajapintakutsujen käyttövolyymi on kasvanut 400 prosenttia. Yhtiön kaava on suoraviivainen: mallien laatu määrittää hinnoitteluvoiman, ja hinnoitteluvoima ratkaisee kaupallisen menestyksen. Tavalliselle yrityskäyttäjälle tämä tarkoittaa, että kiinalaiset tekoälypalvelut eivät ole enää automaattisesti halvin vaihtoehto.

Huawein siruilla eroon riippuvuudesta

Tulosraportin rinnalla huomiota herätti Zhipun ilmoitus siirtymisestä kotimaisiin siruihin. Yhtiö on jo kouluttanut GLM-Image-kuvagenerointimallinsa kokonaan Huawein Ascend-prosessoreilla ilman yhdysvaltalaista puolijohdeteknologiaa. Zhipu on ensimmäinen kiinalainen yhtiö, joka on kouluttanut merkittävän tekoälymallin kokonaan kotimaisilla siruilla.

Siirto ei ole vapaaehtoinen. Yhdysvaltain vientirajoitukset ovat rajoittaneet kiinalaisten tekoäly-yhtiöiden pääsyä Nvidian huippusiruihin, ja Peking painostaa yrityksiä siirtymään kotimaisiin vaihtoehtoihin. Zhang kertoi yhtiön kiihdyttävän kotimaisten sirujen käyttöä vastatakseen helmikuusta lähtien rajusti kasvaneeseen laskentatarpeeseen.

Analyytikot arvioivat, että kotimaisten tekoälysirujen osuus kiinalaisten yritysten laskentakapasiteetista nousee merkittävästi vuonna 2026. Täysi korvaaminen on realistisinta päättelytehtävissä, joissa suorituskykyvaatimukset ovat mallien koulutusta matalammat. Kehitys kertoo laajemmasta trendistä: Kiinan tekoälyala rakentaa omaa teknologista omavaraisuuttaan vauhdilla, jota harvat ennakoivat vielä pari vuotta sitten.

Kasvu ei ole ilmaista

Vaikuttavien kasvulukujen takana piilee tuttu ongelma: Zhipu ei ole kannattava. Yhtiön tappiot kasvoivat 59,5 prosenttia 4,72 miljardiin yuaniin vuonna 2025. Tutkimus- ja kehitysmenot nousivat 44,9 prosenttia 3,18 miljardiin yuaniin, ja bruttokate painui 56,3 prosentista 41 prosenttiin. Hintasodan jäljet näkyvät siis vielä selvästi taseessa.

Tappiokehitys muistuttaa länsimaisten tekoäly-yhtiöiden tilannetta. OpenAI ja Anthropic ovat raportoineet mittavia tappioita nopeasta liikevaihdon kasvusta huolimatta. Ero on siinä, että Zhipu on jo pörssissä ja joutuu raportoimaan luvuistaan julkisesti – kilpailijat eivät vielä. Läpinäkyvyys on pörssiyhtiön taakka, mutta samalla se pakottaa Zhipun osoittamaan konkreettisesti, mihin rahat menevät.

Listautumisaalto lähestyy lännessä

Zhipun listautuminen on eräänlainen ennakkotapaus sille, mitä on tulossa. OpenAI valmistelee listautumista, jonka arvostukseksi on arveltu lähes biljoonaa dollaria. Anthropic tähtää 400–500 miljardin dollarin arvostukseen ja suunnittelee listautumista syksylle 2026. Yhdessä nämä listautumiset muodostaisivat historian suurimman tekoäly-IPO-aallon.

Vertailu on silmiinpistävä. Zhipun markkina-arvo listautumisessa oli noin 6,6 miljardia dollaria – murto-osa siitä, mitä länsimaiset kilpailijat tavoittelevat. Kiinan tekoälymarkkinat ovat kuitenkin omanlaisensa: hintakilpailu on ollut veristä, ja yhtiöiden on pitänyt todistaa kaupallistamiskykynsä nopeammin kuin lännessä.

Suomalaisille sijoittajille Zhipun tarina tarjoaa konkreettisen vertailukohdan. Pörssisäätiön mukaan tekoäly on vuoden 2026 tärkein sijoitusteema. Samaan aikaan Suomi on liittynyt EU:n puolijohderahastoon Cloudberryn kautta, ja valtion sijoitusyhtiö Tesi osallistuu 30 miljoonan euron rahastoon, joka sijoittaa puolijohteiden ja edistyneiden materiaalien kehittäjiin. Kiinan ja Yhdysvaltain sirukilpailu koskettaa myös eurooppalaisia toimijoita, koska vientirajoitukset muokkaavat globaaleja toimitusketjuja.

Zhipun ensimmäinen tulosraportti osoittaa, että tekoälymallien kaupallistaminen on mahdollista, mutta kannattavuus on vielä kaukana. Kun OpenAI:n ja Anthropicin listautumiset lähestyvät, sijoittajat saavat pian vertailukelpoista dataa myös lännestä. Yksi asia on jo selvä: yhtiön kyky nostaa hintojaan 83 prosentilla ja silti kasvattaa volyymiään 400 prosenttia kertoo markkinasta, joka ei ole läheskään kylläinen.