Tivi vertaili suosittuja robottiruohonleikkureita ja päätyi havaintoon, joka toistuu valmistajasta riippumatta. Vertailussa olivat Dreamen ja Roborockin mallit, eli samojen kiinalaisyhtiöiden laitteet, jotka ovat kärjessä myös siivousrobottien markkinalla.
Toimittaja Aleksi Vähimaan lähtökohta ei ole kielteinen. Laitteet ovat hänen mukaansa monessa mielessä hienoja, mutta niissä on toistuvia erikoisuuksia, jotka eivät katoa hintaluokkaa nostamalla.
“Robotit tulevat koteihin rytinällä, ja nyt on ruohonleikkurirobottien vuoro. Tunnettujen siivousrobottivalmistajien leikkurit ovat monessa mielessä hienoja laitteita, mutta niillä on myös omituisia heikkouksia.”
Robotti tietää paikkansa vain, jos se näkee taivaan
Uuden polven leikkureiden myyntivaltti on rajalangan katoaminen. Pihaa ei enää kaiveta auki, vaan käyttäjä kävelyttää laitetta nurmikon reunoja pitkin puhelinsovelluksella kuin kauko-ohjattavaa autoa. Kartoitukseen menee noin puoli tuntia.
Paikannus hoituu satelliiteilla. Pihalle asennettava RTK-tukiasema tarkentaa GPS-signaalin senttien tasolle, ja juuri siihen tarkkuuteen koko leikkuureitti nojaa. Ongelma on, että antenni tarvitsee esteettömän näkymän taivaalle.
Tiheä latvusto, kostea lehvästö ja talon seinästä heijastuvat signaalit heikentävät paikannusta. Käytännössä juuri ne pihan kohdat, jotka robotin pitäisi hoitaa puolestasi, ovat sille hankalimpia: omenapuun alusta, terassin reuna ja kapea kulkuväylä takapihalle.
Valmistajat paikkaavat aukkoa lidarilla ja kameroilla. Dreamen A3 AWD Pro nojaa lasertekniikkaan ja kahteen etukameraan, ja Kotimikron testissä se väisti nurmikolle aseteltuja esteitä sujuvasti ja nousi noin 40 asteen rinteeseen. Hintaa laitteella on runsaat 3 000 euroa.
Kalliinkaan mallin kohdalla riippuvuus ei katoa, se vain siirtyy toisaalle. Samassa testissä leikkuri toimi vakaasti vasta wifi-yhteydellä, ja 4g jäi varavaihtoehdoksi. Reunat ovat oma lukunsa: Roborock myy erikseen PreciEdge-moduulia, koska terä ei muuten yllä nurmikon laitaan asti.
Neljä kysymystä ennen ostoa
Kuinka paljon pihalla on puustoa ja katvetta, yltääkö terä nurmikon reunoihin ilman erikseen ostettavaa lisäosaa, kantaako verkkoyhteys pihan perälle asti, ja minne laite tallentaa piirtämänsä kartan. Nämä ratkaisevat käyttökokemuksen enemmän kuin leikkuuleveys tai akun kesto.
Sama laite, kaksi eri arviota
Suomalaiselle ostajalle robottiruohonleikkuri on kodinkone. Yhdysvalloissa se on tällä hetkellä sääntelykysymys. Viestintävirasto FCC lisäsi heinäkuun 28. päivänä Covered List -luetteloonsa ulkomailla valmistetut liikkuvat, langattomasti viestivät robotit, jotka painavat yli kaksi kiloa.
Päätös estää uusilta malleilta laitehyväksynnän, jota ilman niitä ei saa tuoda maahan, markkinoida eikä myydä. Jo hyväksytyt mallit saavat jatkaa myynnissä. Taustalla ovat puolustusministeriön turvallisuusarviot, ja rajaus koskee ulkomaista tuotantoa laajasti eikä vain yksittäisiä maita. AI Suomi kertoi päätöksestä aiemmin.
EU:lla vastaavaa luetteloa ei ole, eikä Suomessa laiteluokkaa ole rajoitettu mitenkään. Sama robotti, joka ei saisi Yhdysvalloissa uutta tyyppihyväksyntää, myydään täällä kauppakeskuksen hyllyltä ilman yhtään huomautusta.
