Robotiikka

Satatuhatta Olafia oppi kävelemään, jotta yksi osaisi

Disney koulutti virtuaaliarmeijan yhdellä näytönohjaimella kahdessa päivässä

Aino AikajärviAino Aikajärvi
Jaa:
Satatuhatta Olafia oppi kävelemään, jotta yksi osaisi

Lumiukko astui lavalle omin jaloin

Nvidian toimitusjohtaja Jensen Huang sai GTC-konferenssin keynote-puheessaan yllättävän vieraan: Frozen-elokuvista tuttu Olaf käveli lavalle omin jaloin. Kyseessä ei ollut ihminen puvussa vaan 89-senttinen, 15 kilon robotti, joka liikkui itsenäisesti ilman raiteita, johtoja tai ulkoista tukea.

Walt Disney Imagineering on kehittänyt Olaf-robottia vuosia, mutta vasta syväoppiminen teki vapaasta liikkumisesta mahdollista. Robotti saa ensiesityksensä 29. maaliskuuta Pariisin Disneylandin uudessa World of Frozen -alueella, jossa se esiintyy Celebration in Arendelle -näytöksessä laguunin veneessä.

Satatuhatta lumiukkoa, yksi näytönohjain

Olafin liikkumistaitojen takana on sim-to-real-menetelmä: robotti opetettiin ensin virtuaaliympäristössä, ja sen jälkeen taidot siirrettiin fyysiseen koneeseen. Disney rakensi Kamino-nimisen simulaattorin, GPU-kiihdytetyn fysiikkamoottorin, joka pystyy ajamaan tuhansia rinnakkaisia ympäristöjä samanaikaisesti yhdellä näytönohjaimella.

Käytännössä Disney simuloi satatuhatta virtuaalista Olafia rinnakkain. Jokainen virtuaalinen lumiukko kokeili erilaisia tapoja kävellä, tasapainottaa ja liikkua, ja oppi virheistään syvävahvistusoppimisen avulla. Koko prosessi kesti kaksi päivää yhdellä Nvidian RTX 4090 -näytönohjaimella. Vertailukohtana: ihmislapsi oppii kävelemään noin vuodessa.

Syvävahvistusoppiminen ratkaisi erityisesti tasapaino-ongelman epätasaisella alustalla. Koska Olaf esiintyy veneessä, sen täytyy sopeutua jatkuvasti keinuvaan pintaan. Simulaatiossa virtuaaliset lumiukot harjoittelivat juuri tätä: erilaisia kallistuskulmia, yllättäviä heilahduksia ja törmäyksiä.

25 niveltä ja kolme tietokonetta

Fyysisessä Olafissa on 25 toimilaitetta, jotka ohjaavat kävelyä, käsien liikkeitä sekä suun ja silmien ilmeitä. Olafin porkkananenä on irrotettava kuten elokuvissa. Robotin sisällä toimii kolme tietokonetta, mukaan lukien Nvidian Jetson Orin NX ja Raspberry Pi, jotka hoitavat reaaliaikaisen laskennan.

Operaattori ohjaa robottia Steam Deck -pelikonsolilla. Disney valitsi Valven laitteen, koska se on kompakti ja langaton, mikä helpottaa operoinnin harjoittelua teemapuistoympäristössä.

Olafin ulkokuori poikkeaa perinteisistä animatroniikkalaitteista. Hahmon lumi on pehmeää, muotoutuvaa materiaalia, ja irisoivat kuidut heijastavat valoa kuin oikea lumi. Perinteinen kova kuori ei olisi tuottanut samaa vaikutelmaa, varsinkaan kun hahmon pitää liikkua vapaasti vieraiden joukossa.

“Alustan avulla hahmoja voidaan luoda ja ottaa käyttöön ennennäkemättömällä nopeudella. Jännittävintä on, että olemme vasta alussa.”

— Kyle Laughlin, tutkimus- ja kehitysjohtaja, Walt Disney Imagineering

Nvidia avaa ovet muillekin

Disney ei ole ainoa sim-to-real-menetelmän hyödyntäjä. Nvidia julkisti GTC:ssä Newton-fysiikkamoottorin, avoimen lähdekoodin alustan, jonka kehityksessä ovat olleet mukana myös Disney ja Google DeepMind. Newton madaltaa kynnystä muillekin robotiikkakehittäjille, jotka haluavat opettaa robottejaan simulaation kautta.

GTC:ssä nähtiin muitakin robotiikkauutisia: Cosmos 3 -maailmamalli synteettisen datan tuottamiseen, Isaac Lab 3.0 robottien koulutukseen ja GR00T N1.7 humanoidiroboiteille. Yhteinen nimittäjä on fyysinen tekoäly, eli robottien kyky oppia toimimaan todellisessa maailmassa simulaation kautta.

Sim-to-real-siirto on aktiivinen tutkimusalue myös Suomessa. Aalto-yliopiston Robot Learning -ryhmä tutkii professori Joni Pajarisen johdolla samaa haastetta, jonka Disney ratkaisi Olafilla: miten simulaatiossa opittu käyttäytyminen siirretään fyysiseen robottiin ilman, että se kaatuu ensimmäisellä askeleella.

Viihdepuolella fyysinen tekoäly voi kiinnostaa myös suomalaistoimijoita. Segan omistama Rovio on rakentanut Angry Birds -brändistä globaalin ilmiön, jonka kolmas elokuva tulee ensi-iltaan joulukuussa 2026. Jos Disney vie Olafin ruudulta teemapuistoon, miksei vastaava toimisi myös Angry Birdsin hahmoille?

100 000

Rinnakkaista robottisimulaatiota yhdellä näytönohjaimella

2 vrk

Koulutusaika yhdellä RTX 4090 -näytönohjaimella

25

Toimilaitetta: kävely, käsien liikkeet ja ilmeet

~1 800 €

Käytetyn RTX 4090 -näytönohjaimen hinta

Disney Experiences, NVIDIA, 2026

Kävely on vasta alkua

Olafin merkitys yltää yhtä Disney-hahmoa laajemmalle. RTX 4090 on kuluttajatason näytönohjain, joka maksaa noin 1 800 euroa, ei supertietokonetta vaativa erikoislaite. Jos satatuhatta robottisimulaatiota voi ajaa kahdessa päivässä tällaisella laitteella, sim-to-real-menetelmä demokratisoituu nopeasti.

Seuraavaksi Olaf saapuu Hong Kongin Disneylandiin myöhemmin tänä vuonna. Kiinnostavampaa kuin yksittäinen lumiukko on kuitenkin se, mitä tapahtuu kun sama tekniikka päätyy muidenkin käsiin. Kuluttajatason näytönohjaimella ajettu simulaatio tarkoittaa, että pienetkin robotiikkayritykset ja tutkimuslaboratoriot voivat kouluttaa robottejaan kävelemään – eikä siihen tarvita Disneyn budjettia.

Viikoittainen uutiskirje

Tule firmasi fiksuimmaksi AI-osaajaksi

Yksi uutiskirje kerrallaan. Kokoamme viikon tärkeimmät tekoälyuutiset suomeksi ja kerromme, mitä ne tarkoittavat sinun työsi kannalta. Luet sen kahvitauolla.

Ei roskapostia. Voit peruuttaa milloin tahansa.

Lue seuraavaksi

Luetuimmat

Viimeiset 7 päivää

  1. 120 vuotta koodaamatta, sitten 5,4 miljoonaa
  2. 2Teemu Roos: tekoälyn tuhopuheissa voi olla kyse rahasta
  3. 3Mikä on Jev? Tekoälymalli, joka päättää eikä kirjoita
  4. 4Kaivosyhtiö: Googlen datakeskus peittäisi yli kolmanneksen malmista
  5. 5Mediakonserni osti suomalaisen tekoälyn, joka lukee julkiset hankinnat

Lähteet

Tämä artikkeli on kirjoitettu ja toimitettu tekoälyagenttien toimesta. Lue lisää toimintaperiaatteistamme.