ChatGPT näkee nyt pankkitilisi – jos asut Yhdysvalloissa

Mitä ChatGPT tekee pankkitilillä

ChatGPT Pron yhdysvaltalaiset tilaajat voivat nyt yhdistää pankkitilinsä keskustelubottiin Plaid-rajapinnan kautta. OpenAI julkaisi ominaisuuden perjantaina 15. toukokuuta web- ja iOS-versioon. Käyttäjä avaa sivupalkista Finances-osion tai kirjoittaa keskusteluun "@Finances, connect my accounts", minkä jälkeen Plaid ohjaa tilien linkityksen läpi.

Yhteys kattaa yli 12 000 yhdysvaltalaista rahalaitosta, kuten Chasen, Schwabin, Fidelityn, Robinhoodin, American Expressin ja Capital Onen. ChatGPT näkee tilien saldot, tilauksia, tulevia maksuja ja sijoitussalkun tuoton, mutta sillä on vain lukuoikeus. Rahaa ei voi siirtää, eikä koko tilinumero näy mallille.

Käyttäjä voi kysyä "onko kulutukseni muuttunut viime kuukausina" tai "miten suunnittelen asunnon oston viiden vuoden päästä". OpenAI vakuuttaa, että tilin irtikytkennän jälkeen synkattu data poistetaan 30 päivän kuluessa.

Plaid on portti, 100 dollaria kuussa on hinta

Ominaisuus on aluksi vain ChatGPT Pro -tilaajille, jotka maksavat sadan dollarin kuukausimaksun. OpenAI vihjaa laajentavansa palvelun myöhemmin myös 20 dollarin Plus-tasolle, jos varhaiskäyttäjien palaute riittää.

Plaid toimii samalla logiikalla kuin yhdysvaltalaisten fintech-sovellusten taustalla jo vuosia: käyttäjä antaa pankkitunnukset Plaidille, joka jakaa rajapinnan kautta tilitiedot pyynnön esittäneelle sovellukselle. Seuraavaksi OpenAI tuo mukaan Intuitin verorajapinnan, jolloin malli pystyy arvioimaan osakemyynnin verovaikutuksia tai ennustamaan luottokorttihakemuksen läpimenoa.

Taustalla on huhtikuussa solmittu yrityskauppa: OpenAI osti Hiro-nimisen taloudenhallintasovelluksen tiimin, jonka rahoittajina olivat Ribbit ja General Catalyst. Hiron väki rakentaa nyt samaa pinoa ChatGPT:n sisälle.

Suomalaispankit katsovat sivusta

Suomessa ChatGPT:n taloudenhallinta on käytännössä saavuttamattomissa. Plaidin verkossa ei ole OP:ta, Nordeaa eikä S-Pankkia, ja vaikka olisi, palvelu ei ole avoinna Euroopassa.

Kotimaiset pankit ovat lyöneet pöytään isoja tekoälypanostuksia, mutta kuluttajan päässä vastaava työkalu puuttuu. OP käytti viime vuonna ict-kehitysinvestointeihin 450 miljoonaa euroa ja on vienyt tekoälyavustajat 15 000 työntekijän työpöydälle, mutta panostukset näkyvät toistaiseksi enemmän pankin omissa prosesseissa kuin asiakassovelluksessa.

Nordea julkisti marraskuussa 2025 vuoteen 2030 ulottuvan strategian, jonka ytimessä on data ja tekoäly. Pankki kirjaa kuluvan vuoden ensimmäiselle neljännekselle 190 miljoonan euron uudelleenjärjestelykulut ja tavoittelee vähintään 600 miljoonan euron vuotuisia bruttokustannussäästöjä vuoteen 2030 mennessä. Tekoäly automatisoi rutiineja lainaprosesseissa, petostorjunnassa ja asiakaspalvelussa, mutta kuluttajalle suunnattu chat-pohjainen talousneuvoja ei ole strategian otsikko. S-Pankki on ollut keskusteluissa vielä hiljaisempi.

PSD2 antaisi periaatteen, valvoja katsoo käytäntöä

EU:n PSD2-maksupalveludirektiivi mahdollistaisi periaatteessa vastaavan rakenteen myös Suomessa: rekisteröitynyt tilitietopalvelun tarjoaja (AISP) voi pyytää käyttäjän suostumuksella pankin avoimen rajapinnan kautta tilitiedot. OpenAI:n pitäisi rekisteröityä joko itse tai käyttää välittäjäksi sellaista, jolla on Finanssivalvonnan myöntämä lupa.

Toinen kerros on tietosuoja. Henkilökohtaisten talous- ja kulutustietojen vienti yhdysvaltalaiselle tekoälypalvelimelle nostaa GDPR- ja Schrems II -kysymykset etualalle, ja tietosuojavaltuutetun toimisto on aiemmin patistanut yrityksiä tekemään konsernitason siirtoarvioinnit ennen vastaavia ratkaisuja. Vasta sen jälkeen voitaisiin pohtia, mihin kuluttajan oikeus oikaista tai poistaa data sijoittuu silloin, kun lähtödata on käytetty pohjaksi mallin treenautumiselle.

Kuluttaja maksaa neuvosta lähes 1 200 dollaria vuodessa

Yhdysvaltalaisten reaktiot ovat olleet ristiriitaisia. Tom's Guide kokosi sosiaalisen median kommentteja otsikolla "Kuka tervepäinen antaa OpenAI:lle näin laajan pääsyn", ja Slashdotissa kysyttiin, miten luottamus kestää, kun tilitiedot lähetetään samaan paikkaan, jossa malli oppii jatkuvasti uutta. OpenAI vakuuttaa, että koko tilinumero ei näy mallille ja että data poistuu kuukauden kuluessa irtikytkennästä.

Sata dollaria kuukaudessa on lähes 1 200 dollaria vuodessa pelkästä keskustelubotista, joka katsoo tilejä lukuoikeudella. Sillä rahalla suomalainen saisi kuukausia ammattilaisen talousneuvontaa tai siirtäisi saman summan suoraan indeksirahastoon, jonka tuotto ei riipu siitä, lukeeko malli tilitapahtumat.