Pelko, jota luvut eivät tue
Amerikkalaisilla työpaikoilla leviää uusi ahdistuksen muoto. FOBO – Fear of Becoming Obsolete eli pelko tarpeettomuudesta – on noussut tekoälyn yleistymisen myötä yhdeksi keskeisimmistä työelämäilmiöistä. KPMG:n tuoreen kyselyn mukaan neljä kymmenestä työntekijästä nimeää tekoälyn aiheuttaman työpaikan menetyksen yhdeksi suurimmista peloistaan. Osuus on lähes kaksinkertaistunut vuodessa.
Pelkääjien rinnalla kulkee toinen luku, joka kertoo eri tarinaa. Goldman Sachsin ekonomistit laskivat Yhdysvaltain väestölaskentaviraston tiedoista, että vain 19 prosenttia maan yrityksistä käyttää tekoälyä. Puolen vuoden ennuste nostaa osuuden 22 prosenttiin. Kuilu pelon ja todellisuuden välillä on valtava.
FOBO eroaa perinteisestä irtisanomispelosta. Kyse ei ole siitä, että esimies antaisi lähtöpassit, vaan siitä, että omat taidot ja kokemus menettävät merkityksensä vähitellen. Pew Research Centerin tutkimuksessa 52 prosenttia yhdysvaltalaisista työntekijöistä kertoi olevansa huolissaan tekoälyn vaikutuksesta työelämään, ja kolmannes uskoi sen vähentävän omia työllistymismahdollisuuksia pitkällä aikavälillä.
Muutos etenee, mutta hitaammin kuin pelätään
MIT:n FutureTech-tutkimusryhmä arvioi yli 17 000 tehtävää ja totesi, että tekoäly pystyy jo nyt suorittamaan 50–75 prosenttia tekstipohjaisista työtehtävistä hyväksyttävällä tasolla. Vuoteen 2029 mennessä osuuden ennustetaan nousevan 80–95 prosenttiin. Tekoälyn onnistumisaste kasvaa 15–16 prosenttiyksikköä vuodessa, ja epäonnistumisaste puolittuu noin 2–3 vuoden välein.
Käytännössä muutos näkyy toistaiseksi tuottavuusparannuksina, ei joukkoirtisanomisina. Akateemisten tutkimusten mukaan generatiivinen tekoäly nostaa tuottavuutta keskimäärin 23 prosenttia, ja käyttäjät säästävät 40–60 minuuttia päivässä. 75 prosenttia tekoälyn käyttäjistä kertoo pystyvänsä tekemään tehtäviä, jotka olivat aiemmin mahdottomia.
EY:n globaali innovaatiojohtaja Joe Depa on havainnut selvän sukupolvikuilun. Nuoret työntekijät omaksuvat tekoälytyökalut välittömästi, kun taas kokeneemmat ammattilaiset suhtautuvat varovaisemmin. Depan mukaan kokenut huippuosaaja, joka kieltäytyy tekoälystä, voi pudota vertaisryhmänsä häntäpäähän.
“Nuoret työntekijät ottavat tekoälyn käyttöön heti ensimmäisestä päivästä. Kokeneempi ammattilainen, joka kieltäytyy työkaluista, saattaa pudota vertaisryhmänsä kärjestä sen hännille.”
Suomessa pelko ei vielä näy luvuissa
Suomalainen tutkimustieto tarjoaa rauhoittavamman kuvan. Etlan tutkijat analysoivat verkkopohjaisiin freelance-työmarkkinoihin liittyvää dataa ja jakoivat työtehtävät kolmeen luokkaan: tekoälylle alttiit, täydentävät ja muuttumattomat. Tulos oli yllättävä: ChatGPT:n julkaisun jälkeen uusien työpaikkojen nettomäärä itse asiassa kasvoi. Laskua näkyi vain alle kolmen viikon lyhytkestoisissa toimeksiannoissa, joista monet kestivät vain muutaman tunnin. Ohjelmointi- ja luovan kirjoittamisen työpaikkojen määrä kasvoi samaan aikaan.
Työterveyslaitoksen mukaan 51 prosenttia vähintään kymmenen henkeä työllistävistä suomalaisyrityksistä käyttää tekoälyä, mutta vain 17 prosentilla on strategia sen hyödyntämiseen. Tutkimusjohtaja Virpi Kalakoski korostaa, että tehokkuuden rinnalla pitäisi kiinnittää huomiota työn mielekkyyteen, kognitiiviseen ergonomiaan ja ihmisen ja koneen väliseen yhteistyöhön.
Suomen ristiriita on omanlaisensa: tekoälyn käyttö on yleisempää kuin Yhdysvalloissa, mutta suunnitelmallisuus puuttuu. Kun strategia ei ohjaa käyttöönottoa, epävarmuus kasvaa – vaikkei työpaikkoja varsinaisesti katoaisikaan.
