Kun yritykset ympäri maailmaa pakottavat tekoälytyökaluja työntekijöidensä käyttöön, vastareaktio on kypsynyt hiljaisesta kapinasta avoimeksi sabotoinniksi. Tekoäly-yhtiö Writer:n ja Workplace Intelligence -tutkimuslaitoksen huhtikuussa julkaisema raportti paljastaa, että 29 prosenttia tietotyöntekijöistä myöntää sabotoivansa työnantajansa tekoälystrategiaa. Z-sukupolven kohdalla luku hipoo jo puolta: 44 prosenttia kertoo toimivansa aktiivisesti yrityksen tekoälytavoitteita vastaan.
Tutkimus perustuu 2 400 tietotyöntekijän ja johtajan vastauksiin Yhdysvalloista, Britanniasta ja Manner-Euroopasta. Se maalaa kuvan työelämästä, jossa kalliit tekoälyhankkeet törmäävät odottamattomaan esteeseen: omiin työntekijöihin.
Näin tekoälyä sabotoidaan
Kyse ei ole pelkästä passiivisesta vastarinnasta. Tutkimuksen mukaan työntekijät syöttävät luottamuksellista yritystietoa julkisiin tekoälypalveluihin, käyttävät kiellettyjä sovelluksia ja kieltäytyvät kokonaan hyväksyttyjen työkalujen käytöstä. Osa menee pidemmälle: he vääristelevät suoritusarvioita ja tuottavat tahallaan heikkolaatuista sisältöä saadakseen tekoälyn näyttämään tehottomalta.
Motiivina on pelko. Kolme kymmenestä sabotoijasta nimeää syyksi niin sanotun FOBO:n eli pelon siitä, että tekoäly tekee heistä tarpeettomia. Pelko ei ole tuulesta temmattu: Goldman Sachsin huhtikuisen analyysin mukaan tekoäly korvaa Yhdysvalloissa noin 16 000 työpaikkaa kuukaudessa, ja nuoret kantavat suurimman taakan. Tapa käsitellä pelkoa on silti tuhoisin mahdollinen.
“Tekoäly on kuin F1-auto – ilman taitavaa kuljettajaa se ei vie mihinkään.”
Sabotoijat irtisanomislistan kärjessä
Tutkimuksen synkin löytö on sen sisäinen ristiriita. Ne työntekijät, jotka vastustavat tekoälyä suojellakseen omaa asemaansa, asettavat itsensä juuri suurimpaan vaaraan. 60 prosenttia johtajista kertoo harkitsevansa irtisanomisia niille, jotka eivät ota tekoälyä käyttöön. 77 prosenttia toteaa, ettei tekoälyä vältteleville tarjota ylennyksiä tai johtotehtäviä.
Toisella puolella luvut kertovat oman tarinansa. Tekoälyn aktiiviset käyttäjät eli niin sanotut superkäyttäjät saavat ylennyksiä ja palkankorotuksia kolme kertaa todennäköisemmin kuin hitaat omaksujat. He säästävät keskimäärin yhdeksän tuntia viikossa, kun vastarinnassa olevat nipistävät kaksi.
Samalla kuilu johdon ja työntekijöiden välillä ammottaa. Vain 9 prosenttia työntekijöistä luottaa tekoälyyn monimutkaisissa liiketoimintapäätöksissä, kun johtajista 61 prosenttia tekee niin – 52 prosenttiyksikön ero. Työkalujen laadussa kuilu on vielä suurempi: 21 prosenttia työntekijöistä kokee saavansa riittävät välineet, johtajista 88 prosenttia. Yritykset upottavat digitaaliseen muutokseen keskimäärin 54,2 miljoonaa dollaria, mutta 40 prosenttia investoinneista tuottaa pettymyksen juuri käyttöönotto-ongelmien vuoksi.
