Kalifornia uhmaa Trumpia tekoälyasetuksella

Kalifornian kuvernööri Gavin Newsom allekirjoitti 30. maaliskuuta asetuksen, joka asettaa uudet ehdot tekoäly-yhtiöille osavaltiossa. Asetus N-5-26 vaatii jokaista tekoälytuotteita osavaltiolle myyvää yritystä hankkimaan sertifioinnin, jolla se todistaa tuotteidensa täyttävän turvallisuus-, yksityisyys- ja ihmisoikeusvaatimukset.

Kyse ei ole pelkästä symboliikasta. Kalifornia on maailman neljänneksi suurin talous, ja osavaltiossa toimii 33 maailman 50 suurimmasta yksityisestä tekoäly-yhtiöstä. Piilaakso kerää yli puolet koko Yhdysvaltojen tekoälyrahoituksesta. Kun Kalifornia asettaa ehtoja, koko ala kuuntelee.

Mitä sertifiointi vaatii

Osavaltion hankinta- ja teknologiaviranomaiset kehittävät 120 päivän kuluessa uudet sertifiointivaatimukset. Jokaisen yrityksen, joka haluaa myydä tekoälytuotteita Kalifornian osavaltiolle, on osoitettava, miten sen järjestelmät ehkäisevät kolmea keskeistä riskiä.

Ensimmäinen vaatimus koskee laitonta sisältöä. Yritysten on todistettava, etteivät niiden järjestelmät tuota tai levitä esimerkiksi lasten seksuaalista hyväksikäyttömateriaalia. Toinen vaatimus liittyy vinoumaan: algoritmien on läpäistävä harha-arviointi, ja yrityksen pitää osoittaa aktiiviset toimet haitallisen vinouman vähentämiseksi. Kolmas vaatimus kattaa kansalaisoikeudet, eli yritysten on dokumentoitava, miten ne estävät laittoman syrjinnän ja valvonnan.

Asetus velvoittaa myös kehittämään vesileimakäytännöt tekoälyn tuottamille kuville ja videoille. Tämä on ensimmäinen osavaltiotason vesileimavaatimus Yhdysvalloissa.

Suora haaste Trumpin hallinnolle

Asetuksen ajoitus ei ole sattumaa. Trumpin hallinto allekirjoitti joulukuussa 2025 oman asetuksensa, joka pyrkii estämään osavaltioita sääntelemästä tekoälyä itsenäisesti. Liittovaltion oikeusministeriö sai valtuudet haastaa osavaltioiden tekoälylakeja oikeusteitse. Hallinto on jo lähettänyt varoituskirjeitä, jotka kaatoivat muun muassa Utahissa lasten turvallisuutta koskevan lakiesityksen.

Newsomin vastaus on suorasanainen. Kalifornian asetus antaa osavaltion tietoturvajohtajalle valtuudet arvioida ja tarvittaessa ohittaa liittovaltion toimitusketjujen riskiarviot. Käytännössä Kalifornia voi jatkaa yhteistyötä yritysten kanssa, jotka liittovaltio on sulkenut pois sopimuksistaan. Yli sata tekoälyyn liittyvää lakia on hyväksytty eri osavaltioissa liittovaltion vastustuksesta huolimatta, mutta Kalifornian asetus on näistä merkittävin taloudellisen painoarvonsa vuoksi.

EU-sääntelyn sukulainen

Kalifornian lähestymistapa muistuttaa EU:n tekoälyasetusta. Molemmat edellyttävät tekoälyjärjestelmiltä vaatimustenmukaisuuden todistamista ennen kuin niitä saa myydä tai ottaa käyttöön. EU vaatii korkean riskin järjestelmiltä arviointia ennen markkinoille pääsyä, Kalifornia vaatii sertifiointia ennen osavaltiosopimuksia.

Samankaltaisuus on tarkoituksellinen. Asetus hyväksyy sellaisenaan yritysten olemassa olevan vaatimustenmukaisuuden, jos se täyttää vertailukelpoiset kansainväliset standardit. EU:n tekoälyasetuksen mukainen sertifiointi voi siis riittää myös Kalifornian vaatimuksiin.

Suomalaisille tekoäly-yhtiöille tämä on kiinnostava käänne. EU-sääntelyn piirissä toimivat yritykset ovat jo tottuneet dokumentoimaan järjestelmiensä vaatimustenmukaisuutta. Jos Kalifornia tunnustaa EU-standardit, suomalaisilla toimijoilla on etulyöntiasema amerikkalaisiin kilpailijoihinsa nähden, jotka ovat tottuneet kevyempään sääntelyyn.

Oikeuskamppailu edessä

Kalifornian ja Trumpin hallinnon välinen valtataistelu on vasta alussa. Oikeusministeriö voi haastaa Newsomin asetuksen, ja edessä on todennäköisesti pitkä oikeustaistelu osavaltioiden ja liittovaltion toimivallan rajoista.

Tekoäly-yhtiöillä ei kuitenkaan ole varaa jäädä odottamaan tuomioistuimen ratkaisua. 120 päivän kuluttua sertifiointivaatimukset ovat valmiit, ja yritykset, jotka haluavat Kalifornian sopimuksia, joutuvat täyttämään ne. Samalla Kalifornian malli voi levitä muihin osavaltioihin, jotka etsivät omia keinoja tekoälyn sääntelyyn.