Heikki Kuutti Uusitalo ei usko, että ihmisiä voi kouluttaa tunnistamaan jokaista väärennöstä. Sivistysala ry:n eli Sivistan johtaja sanoo sen suoraan järjestön tiistaina 3. marraskuuta julkaisemassa tiedotteessa: ”Lainsäädännön tehtävä on asettaa rajat sille, miten toisen persoonaa saa käyttää.”
Syyskokoukseensa kokoontunut Sivista vaatii, että tunnistettavasta ihmisestä ilman hänen suostumustaan tehdyt kuva- ja äänijäljitelmät kielletään periaatteessa kokonaan. Vakavimmissa tapauksissa teon pitäisi järjestön mukaan olla rangaistava. Suomen pitäisi ajaa kieltoa sekä kansallisesti että EU-tasolla.
Vaatimus on kiinnostava, koska se osuu juuri siihen kohtaan, jota EU:n tekoälyasetus ei kata. Asetus käsittelee deepfakeja paljon, mutta ei kiellä niitä.
“Ihmisestä ei saa valehdella hänen omilla kasvoillaan ja äänellään.”
Mitä tekoälyasetus oikeasti sanoo
Tekoälyasetuksen 3 artikla määrittelee syväväärennöksen tekoälyllä tuotetuksi tai muokatuksi kuva-, ääni- tai videosisällöksi, joka muistuttaa olemassa olevia henkilöitä, esineitä, paikkoja tai tapahtumia ja joka vaikuttaisi katsojasta virheellisesti aidolta. Määritelmä on laaja. Siihen mahtuu niin poliitikon väärennetty puhe kuin naapurin kasvoilla tehty pilavideo.
Varsinaiset velvoitteet ovat 50 artiklassa, jota on sovellettu 2. elokuuta 2026 alkaen. Sen 4 kohdan mukaan syväväärennöksen tuottavan tai muokkaavan tekoälyjärjestelmän käyttöönottajan on ilmoitettava, että sisältö on tuotettu tai sitä on muokattu keinotekoisesti. Jos teos on ilmeisen taiteellinen, luova, satiirinen tai fiktiivinen, riittää kertoa väärennöksen olemassaolosta tavalla, joka ei pilaa teoksen katselua. Rikostorjuntaan laissa sallittu käyttö on velvoitteen ulkopuolella.
Saman artiklan 2 kohta koskee palveluntarjoajia. Kuvia, ääntä, videota tai tekstiä tuottavien järjestelmien on merkittävä tuotoksensa koneluettavassa muodossa niin, että ne voidaan tunnistaa keinotekoisiksi. AI Suomi kertoi aiemmin, miten tekoälyn kirjoittama teksti saa näkymättömän leiman. Sama logiikka pätee kuviin ja videoihin: merkki on usein ihmissilmälle näkymätön.
Asetus siis vaatii avoimuutta. Kieltoa siinä ei ole. Asetuksen 5 artiklan kielletyt käytännöt, kuten haitallinen manipulointi tai sosiaalinen pisteytys, eivät mainitse deepfakeja erikseen. Merkitty väärennös tunnistettavasta ihmisestä on asetuksen näkökulmasta lähtökohtaisesti sallittu, ja muu lainsäädäntö ratkaisee, loukkaako se jonkun oikeuksia.
Merkintä ei Sivistan mielestä riitä
Sivista ei vastusta merkintävelvoitetta. Se haluaa, että velvoite pannaan tehokkaasti täytäntöön ja että se menee pidemmälle. Järjestön mukaan tekoälyllä tuotetun tai muokatun sisällön pitäisi näkyä vastaanottajalle selvästi eikä vain teknisenä merkintänä tiedoston sisällä.
Verkkoalustoille Sivista esittää uutta velvollisuutta. Jos sisällöstä puuttuu laissa vaadittu tekoälymerkintä, alustan pitäisi joko poistaa se tai merkitä se itse. Tiedotteen keskeinen periaate on yksinkertainen: ”Vastuu ei saa jäädä väärennöksen kohteeksi joutuneelle.”
Perusteluna järjestö mainitsee, että todellisten ihmisten synteettisellä jäljittelyllä voidaan johtaa muita harhaan taloudellisen hyödyn, poliittisen vaikuttamisen tai yhteiskunnallisen häirinnän vuoksi. Sivistan mielestä suoja perättömiä väitteitä vastaan pitäisi ulottaa myös tekoälyllä tehtyihin esityksiin, joissa ihminen sanoo tai tekee jotain, mitä hän ei ole koskaan sanonut tai tehnyt.
Ajoitus ei ole sattumaa. Eduskuntavaalit pidetään keväällä 2027, ja Sivistan vaaliviestit alkavat iskulauseella ”Koulutettua kansaa ei höynäytetä.” Tiedote ei nimeä mallia, jonka mukaan kielto pitäisi kirjoittaa lakiin, eikä kerro, mitkä tapaukset järjestö laskisi vakavimmiksi.
