Pekingissä annettiin joulukuussa 2025 päätös, joka voi muuttaa tekoälyn ja työelämän suhdetta pysyvästi: yritys ei saa irtisanoa työntekijää pelkästään siksi, että tekoäly pystyy tekemään saman työn. Yhdysvalloissa vastaavaa suojaa ei ole, ja tekoälyyn vedoten irtisanotaan nyt enemmän ihmisiä kuin koskaan aiemmin.
Peking: tekoäly ei ole syy irtisanoa
Tapauksen keskiössä oli pekingläisen teknologiayrityksen pitkäaikainen työntekijä Liu, joka oli kerännyt karttadataa manuaalisesti vuodesta 2009. Yritys siirtyi tekoälypohjaiseen tiedonkeruuseen, lakkautti Liun osaston ja irtisanoi hänet vedoten olosuhteiden olennaiseen muutokseen.
Työriitojen välityslautakunta hylkäsi perusteen. Päätöksen mukaan tekoälyn käyttöönotto on työnantajan oma liiketoimintapäätös, ei ennakoimaton tai vastustamaton olosuhdemuutos. Yrityksen olisi pitänyt tarjota Liulle uudelleenkoulutusta tai siirtää hänet toisiin tehtäviin. Kaksi oikeusastetta vahvisti linjauksen myöhemmin.
Käytännössä kiinalaiset yritykset eivät voi irtisanoa työntekijöitä pelkästään tekoälyn käyttöönoton perusteella. Työnantajan on ensin neuvoteltava, tarjottava koulutusta ja etsittävä vaihtoehtoisia tehtäviä.
“Yrityksen tekoälyteknologian käyttöönotto oli ennakoiva teknologinen innovaatio eikä täytä vastustamattoman ja ennakoimattoman olosuhdemuutoksen tunnusmerkkejä.”
Yhdysvalloissa ovi käy
Yhdysvalloissa tilanne on päinvastainen. Liittovaltion tasolla ei ole lakia, joka estäisi irtisanomisen tekoälyyn vedoten. Challenger, Gray & Christmas -tutkimusyhtiön mukaan tekoäly oli maaliskuussa 2026 yleisin yksittäinen syy irtisanomisille: 15 341 työpaikkaa katosi kuukauden aikana, mikä oli neljännes kaikista irtisanomisista.
Tahti kiihtyy. Vuoden 2026 ensimmäisellä neljänneksellä tekoälyyn on vedottu jo 27 645 irtisanomisessa. Duken yliopiston CFO-tutkimuksen mukaan talousjohtajat arvioivat tekoälyyn liittyvien irtisanomisten yhdeksänkertaistuvan vuoteen 2025 verrattuna, ja yhteensä noin 502 000 työpaikan odotetaan katoavan tänä vuonna.
Suuryritykset ovat jo toimineet. Maksualusta Block irtisanoi 40 prosenttia henkilöstöstään tekoälyyn vedoten. Meta suunnittelee 20 prosentin leikkauksia. Ohjelmistoyhtiö Atlassian vähensi kymmenesosan työvoimastaan. Kongressiedustaja Valerie Foushee julkaisi maaliskuussa raportin tekoälyn vaikutuksista amerikkalaisiin työpaikkoihin ja vaati teknologiayrityksiltä avoimuutta, mutta liittovaltion tason lainsäädäntöä ei ole näköpiirissä.
EU kiristää sääntelyä elokuussa
Euroopan unioni kulkee omaa polkuaan. EU:n tekoälylaki astuu elokuussa 2026 voimaan osiltaan, jotka koskevat tekoälyn käyttöä työelämässä. Lain mukaan tekoäly rekrytoinnissa, suoritusarvioinnissa ja irtisanomispäätöksissä luokitellaan korkean riskin järjestelmäksi.
Käytännössä työnantajien on ilmoitettava työntekijöille ja heidän edustajilleen tekoälyn käytöstä, nimettävä ihmisvalvoja ja seurattava syrjintää aktiivisesti. Vakavista rikkomuksista voi seurata jopa 35 miljoonan euron sakko tai seitsemän prosenttia yrityksen maailmanlaajuisesta liikevaihdosta. EU ei suoraan kiellä tekoälyyn perustuvia irtisanomisia kuten Kiina, mutta korkean riskin luokitus tekee prosessista huomattavasti raskaamman työnantajalle.
Suomessa tekoäly yleistyy, työpaikat pysyvät
Suomessa kehitys on poikkeuksellisen vakaata. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan tuore selvitys osoittaa, ettei tekoäly ole syrjäyttänyt nuoria Suomen työmarkkinoilla. Tulos on merkittävä, sillä Stanfordin yliopiston vastaava tutkimus havaitsi nuorten työllisyyden laskeneen jopa 16 prosenttia tekoälylle alttiissa ammateissa Yhdysvalloissa.
Suomalaisista työntekijöistä jo 37 prosenttia käytti generatiivista tekoälyä työssään syyskuussa 2025 – vuotta aiemmin osuus oli 20 prosenttia. Tekoälyn käyttö siis yleistyy nopeasti, mutta työpaikat eivät katoa samaa tahtia.
Etlan tutkijat selittävät eroa pohjoismaisella työmarkkinamallilla. Yhteistoimintalaki velvoittaa neuvottelemaan ennen irtisanomisia, irtisanomissuoja on vahva ja sopeutuminen tapahtuu luonnollisen poistuman ja sisäisen uudelleenkoulutuksen kautta. Malli muistuttaa monilta osin Kiinan tuoretta linjausta, vaikkei sitä ole suunniteltu nimenomaan tekoälyä varten.
Tekoälyirtisanomisten sääntely: kolme lähestymistapaa
Vertailu paljastaa kaksi perustavanlaatuisesti erilaista lähestymistapaa. Yhdysvalloissa vastuu on pitkälti työntekijällä: sopeudu tai jää ilman työtä. Kiinassa, EU:ssa ja Pohjoismaissa vastuu on työnantajalla: kouluta, siirrä tai neuvottele ennen kuin irtisanot.
Suomalaisille yrityksille Pekingin linjaus on kiinnostava vertailukohta. Se osoittaa, ettei vahva irtisanomissuoja ole vain eurooppalainen erikoisuus vaan suunta, johon myös maailman toiseksi suurin talous on kääntymässä. Etlan tutkijoiden mukaan pohjoismainen malli ei hidasta teknologian käyttöönottoa – se ohjaa muutoksen tapahtumaan tavalla, joka ei romuta työmarkkinoita.
Viikoittainen uutiskirje
Tule firmasi fiksuimmaksi AI-osaajaksi
Yksi uutiskirje kerrallaan. Kokoamme viikon tärkeimmät tekoälyuutiset suomeksi ja kerromme, mitä ne tarkoittavat sinun työsi kannalta. Luet sen kahvitauolla.
