Traficomin johtaja Jenni Koskinen tiivisti elokuun tiedotteessa, mistä on kyse: ”Avoimuusvelvoitteiden tavoitteena on varmistaa, että ihmiset tunnistavat tekoälyn käytön eri tilanteissa.” Kuulostaa virkakieleltä. Arjessa se tarkoittaa, että asuntoilmoituksiin, mainoksiin ja uutisiin alkaa ilmestyä pieniä AI-kuvakkeita.
EU:n tekoälyasetuksen läpinäkyvyysvelvoitteet ovat olleet voimassa 2. elokuuta 2026 lähtien. Tekoälymerkintä on näkyvä ilmoitus siitä, että kuva, video, ääni tai teksti on tuotettu tai muokattu tekoälyllä. Se voi olla lyhyt teksti, kuten ”äänet tuotettu tekoälyllä”, tai yksi Euroopan komission julkaisemista kuvakkeista.
Kolme kuvaketta, kolme merkitystä
AI. Peruskuvake kertoo, että tekoäly on ollut mukana sisällön tekemisessä. Sitä käytetään myös tekstimerkinnän rinnalla, esimerkiksi videossa, jonka äänet on tuotettu tekoälyllä.
AI Generated. Sisältö on kokonaan tekoälyn tuottamaa, eikä siinä ole ihmisen tekemiä osia tai toimituksellista valvontaa. Komission mukaan kehotteen kirjoittaminen ei tee sisällöstä ihmisen tekemää. Esimerkkeinä mainitaan tekoälyllä tehty video poliitikosta ja tekoälyn kirjoittamat uutiskoosteet.
AI Modified. Aitoa, ihmisen tekemää sisältöä on muutettu osittain tekoälyllä. Komission oma esimerkki tulee suoraan asuntokaupasta: aito valokuva tyhjästä asunnosta, johon tekoäly on lisännyt huonekalut.
Kuvakkeiden käyttö on vapaaehtoista, mutta merkitseminen on pakollista. Komissio korostaa, ettei pelkkä kuvake takaa asetuksen noudattamista. Vastuu on aina sillä, joka sisällön julkaisee.
Milloin tekoälymerkintä vaaditaan
Kuvien, videoiden ja äänen kohdalla ratkaisee asetuksen syväväärennöksen määritelmä. Traficomin ohjeessa syväväärennös on tekoälyllä tuotettu tai muokattu kuva, ääni tai video, joka muistuttaa todellista henkilöä, esinettä, paikkaa tai tapahtumaa niin, että se voi vaikuttaa aidolta. Sana kuulostaa rajummalta kuin asia on. Traficom kirjoittaa ohjeessaan: ”Ratkaisevaa ei ole se, onko tarkoituksena johtaa yleisöä harhaan.”
Määritelmään voi siis kuulua myös kiinteistönvälittäjän tekoälyllä sisustama olohuone. Kuva esittää todellista paikkaa, ja sen on tarkoitus näyttää aidolta. Komission ohjeen mukaan merkintä upotetaan mieluiten itse kuvaan, ja sen pitää näkyä viimeistään silloin, kun katsoja näkee kuvan ensimmäisen kerran. Kuvakkeen pitää myös pysyä näkyvissä, kun kuvaa jaetaan tai se ladataan.
Tekstien kohdalla raja on kapeampi. Merkintä vaaditaan tekoälyn tuottamasta tai muokkaamasta tekstistä, joka julkaistaan yleisölle yleistä etua koskevassa asiassa, kuten uutisissa tai sijoittajaraporteissa. Jos ihminen on tarkastanut tekstin ja joku vastaa julkaisusta, merkintää ei tarvita. Traficomin mukaan ”pelkkä oikoluku tai kieliasun tarkistaminen ei riitä”. Chatbotin pitää lisäksi kertoa olevansa tekoäly viimeistään ensimmäisessä keskustelussa. Maininta käyttöehdoissa ei yleensä riitä.
Milloin merkintää ei tarvita
Tavallinen kuvankäsittely ei vielä velvoita merkintään. Traficom mainitsee esimerkkeinä kohinanpoiston, pienen rajauksen ja värisäädön. Raja ylittyy yleensä, kun muokkaus muuttaa sisältöä tai sen merkitystä olennaisesti. Tällaisia muutoksia ovat esimerkiksi kohteiden poistaminen, uusien elementtien lisääminen, yhdistelmäkuvat ja merkittävät muutokset ihmisen ulkonäössä. Jos ilmoituskuvasta katoavat naapurin roska-astiat, kyse on jo muusta kuin värisäädöstä.
Merkintää ei tarvita myöskään sisällössä, joka ei ole niin todentuntuinen, että se voisi antaa virheellisen kuvan aitoudestaan. Piirroshahmo tai selvästi kuvitteellinen fantasiamaisema ei harhauta ketään. Taiteessa, satiirissa ja fiktiossa merkintä tehdään edelleen, mutta niin, ettei se tarpeettomasti haittaa teosta.
Tavallista kuluttajaa velvoitteet koskevat harvoin. Käyttöönottajan velvollisuudet syntyvät, kun tekoälyä käytetään muuhun kuin yksityiseen, ei-ammatilliseen tarkoitukseen. Kavereille lähetetty hassu kuva ei siis vaadi kuvaketta. Ennen 2.8.2026 julkaistua sisältöä ei tarvitse merkitä jälkikäteen.
Pienyrittäjä, kysy ennen julkaisua
Voiko kuva vaikuttaa aidolta? Onko tekoäly muuttanut sen sisältöä eikä vain sävyjä? Käytätkö kuvaa työssä tai liiketoiminnassa? Jos vastaat kaikkiin kyllä, lisää kuvaan tekoälymerkintä. Traficom suosittelee nojaamaan komission ohjeisiin, käytännesääntöihin ja AI-kuvakkeisiin.
Mitä Traficom valvoo
Suomessa avoimuusvelvoitteiden noudattamista valvoo pääasiassa Traficom. Virasto arvioi, onko tekoälyn käytöstä kerrottu ja onko sisältö merkitty asianmukaisesti. Suuririskisiä tekoälyjärjestelmiä valvovat toimialojen omat viranomaiset. Euroopan komissio valvoo erittäin suuria verkkoalustoja sekä järjestelmiä, jotka perustuvat saman tarjoajan yleiskäyttöiseen tekoälymalliin.
Kuka tahansa voi ilmoittaa Traficomille epäillystä puutteesta. Ilmoitukseen kannattaa liittää kuvaus tilanteesta ja mahdollisuuksien mukaan linkki palveluun tai sisältöön. Traficomin ohjeissa ei kerrota seuraamusten suuruudesta.
Myös tekoälytyökalujen tekijöillä on omat velvoitteensa. Tarjoajien pitää merkitä tekoälyn tuottama sisältö koneellisesti luettavaan muotoon, esimerkiksi vesileimalla tai metatiedoilla. Ennen elokuuta markkinoille tulleille järjestelmille tämä velvoite tulee voimaan viimeistään 2.12.2026. Muihin avoimuusvelvoitteisiin siirtymäaikaa ei ole.
