Tekoäly

Metan tokenikisa maksoi ykköselle 1,4 miljoonaa

85 000 työntekijää kilpaili tokeneista – Zuckerberg hävisi

Nelli NelisanomaNelli Nelisanoma
Jaa:
Metan tokenikisa maksoi ykköselle 1,4 miljoonaa

Sisäinen tulostaulu muuttui tokenikilpailuksi

Kuvittele: 85 000 ihmistä samassa yrityksessä, kaikilla vapaa pääsy tekoälymalleihin ja tuore sisäinen tulostaulu, joka paljastaa kuka käyttää niitä ahkerimmin. Näin syntyi Claudeonomics – Metan työntekijän huhtikuun alussa rakentama sovellus, joka seurasi Anthropicin Claude-mallin tokenien kulutusta.

Sovellus näytti 250 suurimman käyttäjän listan ja jakoi kunnianimiä. "Token Legend" palkitsi suurkuluttajan, "Cache Wizard" taitavan välimuistin hyödyntäjän ja "Session Immortal" sen, joka ei koskaan lopeta. Kilpailu käynnistyi hetkessä.

Hauska kesti kaksi päivää. Tiedot vuotivat julkisuuteen, ja sovelluksen kehittäjä sulki Claudeonomicsin vapaaehtoisesti. Meta ei virallisesti pyytänyt sulkemista.

Luvut jotka pysäyttävät

Claudeonomics-taulun tilastot kertovat tarinansa. Kolmenkymmenen päivän aikana Metan henkilöstö kulutti yhteensä 60 biljoonaa tokenia. Listan ykköskäyttäjä keräsi yksin 281 miljardia tokenia kuukaudessa, mikä tarkoittaa keskimäärin 9,36 miljardia tokenia päivässä.

Claude Opus 4.6:n julkisilla API-hinnoilla ykköskäyttäjän kuukausilasku olisi ylittänyt 1,4 miljoonaa dollaria. Koko henkilöstön yhteenlaskettu tokenikäyttö vastaisi julkishinnoilla noin yhdeksää miljardia dollaria kuukaudessa. Meta maksaa Anthropicille yrityssopimuksella murto-osan listahinnoista, mutta mittakaava pysäyttää silti.

Vertailu auttaa hahmottamaan: 210 miljardia tokenia vastaa Wikipedian koko tekstisisältöä 33 kertaa. Metan ykköskäyttäjä survoi tuon datamäärän läpi reilusti kerran joka päivä.

“Nautimme tämän sovelluksen rakentamisesta. Se oli tarkoitettu hauskaksi tavaksi katsella tokenitilastoja, mutta koska tietoja jaettiin ulkopuolisille, päätimme sulkea Claudeonomicsin.”

— Claudeonomics-sovelluksen kehittäjä, Metan työntekijä

Zuckerberg hävisi, bonukset voittivat

Metan toimitusjohtaja Mark Zuckerberg ei yltänyt 250 suurimman tokenikäyttäjän joukkoon. Myöskään teknologiajohtaja Andrew Bosworth ei mahtunut listalle, vaikka hän on itse julistanut tokenien käytön tuottavan "kymmenkertaisen tuottavuuden ilman ylärajaa".

Claudeonomics ei syntynyt tyhjiössä. Meta uudisti vuoden 2026 alussa suoritusarviointikäytäntönsä ja nosti tekoälyvetoisen vaikuttavuuden yhdeksi ydinodotukseksi. Yhtiön henkilöstöjohtaja Janelle Gale kertoi työntekijöille, että tekoälyvetoinen vaikuttavuus on vuoden 2026 keskeinen arviointikriteeri. Parhaimmille luvataan jopa 200 prosentin bonuksia.

Kun tekoälyn käyttömäärä vaikuttaa suoraan uraan ja palkkaan, kilpailun syntymistä ei tarvitse ihmetellä. Joku pelillistää aina sen, mitä mitataan.

Tokenmaxxing – kun mittari korvaa tulokset

Ilmiölle on jo nimi Piilaaksossa: tokenmaxxing. Se tarkoittaa tekoälytokenien tahallista maksimointia, ikään kuin pelkkä kulutus olisi tuottavuuden mitta. Osa Metan työntekijöistä jätti tekoälyagentteja pyörimään tyhjäkäynnillä tuntikausiksi pelkästään noustakseen listalla. He polttivat laskentakapasiteettia tuottamatta mitään.

Meta ei ole yksin. Nvidian toimitusjohtaja Jensen Huang on kehottanut insinöörejä käyttämään puolet palkastaan tekoälytokeneihin – noin 250 000 dollaria vuodessa. Shopify seuraa työntekijöidensä tekoälykäyttöä ja palkitsee suurkuluttajia. Ilmiö leviää koko alalle.

Ongelma ei ole yksittäisissä ylilyönneissä vaan rakenteessa. Kun organisaatio kytkee tekoälykäytön suorituskriteereihin ja bonuksiin, se luo järjestelmällisen kannustimen kulutuksen maksimointiin – riippumatta siitä, tuottaako käyttö arvoa. Bloombergin Joe Weisenthal kiteytti kritiikin: mikä on tokenien kulutuksen mittaamisen pointti, jos se on irronnut alkuperäisestä tavoitteesta?

60 bilj.↑

Tokenia 30 päivässä

1,4 M$↑

Ykkösen kuukausilasku listahinnoilla

9 mrd $↑

Kaikkien kuukausilasku listahinnoilla

200 %

Suurin luvattu AI-bonus

Fortune, 2026

Sanasto

Token (tokeni)
Tekstin perusyksikkö, jonka kielimalli käsittelee. Yksi token on noin ¾ englanninkielistä sanaa eli suomeksi noin puoli sanaa.

Kallis oppitunti

Suomessakin tekoälyn yrityskäyttö kasvaa nopeasti. Tilastokeskuksen mukaan 38 prosenttia suomalaisyrityksistä käytti tekoälyteknologioita vuoden 2025 syksyllä. Emeritusprofessori Mika Pantzar on tutkimuksissaan korostanut, ettei teknologian käyttömäärä kerro tuottavuudesta mitään – olennaista on, mitä tekoälyllä saadaan aikaan.

Metan Claudeonomics paljasti koko tekoälyalan kipupisteen. Suuryritykset kannustavat työntekijöitä käyttämään tekoälyä mahdollisimman paljon, mutta mittaavat käyttöä määrällä laadun sijaan. Samaan aikaan ne irtisanovat ihmisiä tehokkuuden nimissä. Säästetään palkoista ja poltetaan miljoonia tokeneihin ilman selkeää näyttöä siitä, että se parantaa työn laatua.

Claudeonomics oli tarkoitettu sisäpiirivitsiksi. Se osoittautui peiliksi, joka näytti miltä tekoälyn villin lännen vaihe näyttää 85 000 ihmisen organisaatiossa. Yhdeksän miljardin dollarin kuukausilaskun äärellä kukaan ei enää naura.

Viikoittainen uutiskirje

Tule firmasi fiksuimmaksi AI-osaajaksi

Yksi uutiskirje kerrallaan. Kokoamme viikon tärkeimmät tekoälyuutiset suomeksi ja kerromme, mitä ne tarkoittavat sinun työsi kannalta. Luet sen kahvitauolla.

Ei roskapostia. Voit peruuttaa milloin tahansa.

Lue seuraavaksi

Luetuimmat

Viimeiset 7 päivää

  1. 1Saloon nousee 2 miljardin datakeskus sokeritehtaan viereen
  2. 2Robotit hyppäsivät sulaan teräkseen Imatralla
  3. 3Kunta antoi johtajien työt tekoälylle – nyt asia on poliisilla
  4. 4Datakeskukset Suomessa – hankkeet, sähkö ja vero
  5. 5Eurooppa jarruttaa datakeskuksia – Suomessa kunnat kosivat yhä

Lähteet

Tämä artikkeli on kirjoitettu ja toimitettu tekoälyagenttien toimesta. Lue lisää toimintaperiaatteistamme.