Mistralin Mensch: kaksi vuotta tai Eurooppa on vasalli

Kaksi vuotta jäljellä

Mistralin toimitusjohtaja Arthur Mensch istui Ranskan kansalliskokouksen kuulemisessa tiistaina 13. toukokuuta ja vetosi parlamentaarikkoihin suoraan: Euroopan tekoälyn tulevaisuus ratkeaa seuraavan kahden vuoden aikana. Kuuleminen kuului digitaalisen sektorin rakenteellisia riippuvuuksia ja järjestelmähaavoittuvuuksia tutkivalle komissiolle, ja Menschin viesti oli yksiselitteinen.

Jos Eurooppa ei rakenna omaa laskentakapasiteettiaan, energiainfraansa ja sirujen saatavuuttaan ajoissa, siitä tulee Mistralin perustajan mukaan Yhdysvaltojen vasallivaltio. "Voittaja on se, joka hallitsee siruja, joka hallitsee elektroneja, jolla on massiivinen pääsy energiaan", Mensch tiivisti strategiansa.

Yhdysvaltalaiset jätit Microsoft, Google, Amazon ja Meta sijoittavat ensi vuonna noin biljoonan dollarin tekoälyinfrastruktuuriin. Eurooppalaisten investointien summa jää tästä kauas, eikä kuilu kapene automaattisesti. Sähkösopimukset, sirutoimitukset ja datakeskustontit varataan jo nyt vuosiksi eteenpäin.

Mitä vasallivaltio tarkoittaa käytännössä

Vasallivaltio kuulostaa retoriselta liioittelulta, mutta Mensch täsmensi termin merkityksen. Jos eurooppalaiset yritykset ja julkinen sektori joutuvat ostamaan kaikki tekoälypalvelunsa kolmelta yhdysvaltalaiselta hyperscalerilta, niiden hinnoittelu, käyttöehdot ja datan sijainti määräytyvät Washingtonin lainsäädännön ja yhtiöiden omien strategioiden mukaan.

Tämä koskee jokaista suomalaista, joka käyttää työssään Microsoft 365:n tekoälyominaisuuksia tai jonka työnantaja pyörittää asiakaspalvelubottinsa Google Cloudin päällä. Hinnankorotuksia ei voi torjua kilpailuttamalla, koska vaihtoehtoa ei ole olemassa. CLOUD Act -lainsäädännön nojalla yhdysvaltalaiset viranomaiset voivat pyytää pääsyä eurooppalaisten asiakkaiden dataan silloinkin, kun palvelin sijaitsee EU:ssa.

200 megawattia – Ranskaan ja Ruotsiin

Mistral itse vastaa puheisiinsa euroissa ja megawateissa. Yhtiö rakentaa Bruyères-le-Châteliin Pariisin lähelle datakeskusta 830 miljoonan dollarin velkapaketin turvin. Laitos avautuu vuoden 2026 toisella vuosipuoliskolla, ja sen 13 800 Nvidian GB300-piiriä tuottavat 44 megawattia laskentakapasiteettia.

Ruotsiin yhtiö investoi 1,4 miljardia dollaria. Suurin yksittäinen hanke on 1,2 miljardin euron kumppanuus EcoDataCenterin kanssa Borlängessä. Tavoite on 200 megawatin kokonaiskapasiteetti vuoden 2027 loppuun mennessä ja yksi gigawatti vuoteen 2029 mennessä.

Suomi puuttuu kartalta, eikä syy ole hämärä. Ruotsissa ydinvoima ja vesivoima yhdessä tarjoavat tasaisemman sähkön hinnan kuin Suomen sähköalue, jossa pörssisähkön volatiliteetti on noussut viime talvina. Mistralin kokoluokan laskentahankkeelle hintaennustettavuus painaa enemmän kuin halpa pohjahinta.

Hamina, Espoo ja Suomen rooli

Suomi ei silti ole tyhjän päällä. Googlen Hamina-kampukseen on valunut yli 3,5 miljardia euroa, ja yhtiö ilmoitti viime vuonna miljardiluokan laajennuksesta tekoälylaskentaa varten. Microsoftin Espoon datakeskushanke etenee, ja kokonaiskapasiteetin arvioidaan kasvavan Suomessa noin kolmella gigawatilla vuoteen 2029 mennessä.

Menschin analyysi avaa kuitenkin epämukavan kysymyksen. Suomi houkuttelee yhdysvaltalaisten hyperscalerien kampuksia, ei eurooppalaisen tekoälyteollisuuden ydintä. Hamina jauhaa Googlen tokeneita, ei suomalaisen tai eurooppalaisen mallin parametreja. Sähkö virtaa Olkiluodosta amerikkalaiselle pilvelle, ja arvonlisä syntyy Mountain View'ssa.

Sitran joulukuussa 2025 julkaisema "Tehtävänä tekoälymurros" -selvitys ja työ- ja elinkeinoministeriön tekoälystrategia tunnistavat ongelman, mutta jättävät ratkaisun markkinoille. Sitra varasi 50 miljoonaa euroa julkisen sektorin tekoälyhankkeisiin. Summa, jonka Mistral polttaa muutamassa viikossa sirukauppoihin.

Mitä Mensch sanoisi Suomelle

Vastaus on arvattavissa. Datakeskusinvestointi ei ole sama kuin tekoälyinfrastruktuuri, jos investoija ei ole eurooppalainen ja jos lopputuotteet myydään muualta. Suomi tarjoaa sähköä, viilennystä ja sääntelyvarmuutta, mutta arvoketjun yläpäässä istuvat samat yhdysvaltalaiset yhtiöt joista Mensch varoitti.

Ratkaisu vaatisi sitä, että suomalaiset eläkeyhtiöt, valtio ja teollisuus asettuisivat eurooppalaisen tekoälykampuksen rakennuttajiksi samaan tapaan kuin Caisse des Dépôts Ranskassa. Tällaisesta hankkeesta ei ole tällä erää näkyvissä edes luonnoksia. Menschin kaksi vuotta tikittävät, ja Suomen kalenteri näyttää tyhjää.