OpenAI haluaa fuusioenergiaa – Altman pöydän molemmin puolin

OpenAI neuvottelee mittavasta energiasopimuksesta fuusioteknologiaan erikoistuneen Helion Energyn kanssa. Sopimus takaisi OpenAI:lle 12,5 prosenttia Helionin tuotannosta. Tavoitteena on 5 gigawattia vuoteen 2030 ja 50 gigawattia vuoteen 2035 mennessä. Neuvottelut ovat vielä alkuvaiheessa, eikä lopullista sopimusta ole allekirjoitettu.

Mittakaava paljastuu lukuja vertaamalla. Jokainen Helionin reaktori tuottaa arviolta 50 megawattia, joten vuoden 2030 tavoite edellyttäisi sadan reaktorin rakentamista. Vuoden 2035 lukemaan tarvittaisiin tuhat. Yhtään kaupallista fuusioreaktoria ei ole vielä rakennettu.

Altmanin kaksoisrooli

Sam Altmanin asema tekee sopimuksesta poikkeuksellisen. Hän johtaa OpenAI:ta toimitusjohtajana ja on samalla Helion Energyn merkittävä rahoittaja. Altman toimi aiemmin Helionin hallituksen puheenjohtajana, mutta luopui paikastaan neuvottelujen alkaessa ja jäävitti itsensä sopimusneuvotteluista.

Jääväys ei poista perusongelmaa. Altman hyötyy taloudellisesti Helionin menestyksestä riippumatta siitä, istuuko hän hallituksessa vai ei. Kun OpenAI valitsee energiatoimittajakseen yhtiön, jonka arvoa sen oma toimitusjohtaja on nostanut sijoituksillaan, syntyy väistämättä mielikuva eturistiriidasta.

Microsoft kulki saman polun jo vuonna 2023, kun se teki Helionin kanssa 50 megawatin ostosopimuksen vuodelle 2028. Erona on, ettei Microsoftilla ole vastaavaa sidosta Helionin omistusrakenteeseen.

Fuusio ei ole vielä tuottanut kaupallista sähköä

Helion on edennyt teknologiassaan nopeammin kuin useimmat kilpailijansa. Helmikuussa 2026 yhtiö ilmoitti saavuttaneensa 150 miljoonan celsiusasteen plasman Polaris-prototyypissään. Se on kolme neljännestä kaupallisen reaktorin vaatimasta lämpötilasta, ja Helion on ensimmäinen yksityinen toimija, joka on testannut laitteistoaan tritium-polttoaineella.

Ratkaiseva kynnys on silti ylittämättä. Yksikään fuusiovoimala maailmassa ei ole tuottanut enemmän sähköä kuin sen ylläpito kuluttaa. Helion rakentaa ensimmäistä kaupallista voimalansa Washingtonin osavaltion Malagaan, ja sen pitäisi käynnistyä vuonna 2028. Yhdestä voimalasta on pitkä matka sataan reaktoriin kahdessa vuodessa.

Fuusioenergiaa on kutsuttu teknologiaksi, joka on aina 30 vuoden päässä. Rahoittajat uskovat nyt aikataulun olevan lähempänä, mutta lupaukset eivät ole vielä muuttuneet sähköksi.

Suomalaista osaamista fuusion ytimessä

Fuusioenergia ei ole Suomelle vieras aihe. VTT on tutkinut fuusioteknologiaa 1970-luvulta lähtien, ja tutkimuskeskus valittiin ensimmäisenä ulkomaisena kumppanina Yhdysvaltain energiaministeriön ARPA-E-ohjelmaan. VTT:n tutkimusprofessori Tuomas Tala, joka on työskennellyt kymmenen vuotta Britannian JET-fuusiokokeissa, on arvioinut, että suomalaisyrityksillä on valmiudet valmistaa fuusioreaktorien erikoiskomponentteja maailmanmarkkinoille. Suomalaisyritykset toimittavat jo nyt osia kansainvälisiin fuusiohankkeisiin, kuten ITER-reaktoriin.

VTT ja yhdysvaltalainen Lawrence Livermore National Laboratory ovat solmineet yhteistyösopimuksen fuusioreaktorien seinämämateriaalien kehittämiseksi. Kyseessä on yksi kaupallisen fuusion kriittisimmistä pullonkauloista: materiaalin on kestettävä äärimmäistä lämpöä ja säteilyä vuosikausia. VTT:n tekoäly- ja simulaatioteknologiat lyhentävät materiaalikehityksen sykliä kuukausista päiviin.

Tekoälyn energianälkä kasvaa

OpenAI:n kiinnostus fuusioenergiaan kertoo laajemmasta ongelmasta. Kansainvälisen energiajärjestön IEA:n mukaan datakeskusten sähkönkulutus maailmassa yli kaksinkertaistuu vuoteen 2030 mennessä, noin 945 terawattituntiin – enemmän kuin Japanin koko nykyinen sähkönkulutus. Yhdysvalloissa datakeskukset kuluttavat vuosikymmenen loppuun mennessä enemmän sähköä kuin maan koko raskas teollisuus yhteensä.

Tekoälyn energiankulutus koskettaa myös tavallisia sähkönkäyttäjiä. Kun teknologiajätit kilpailevat rajallisesta sähkökapasiteetista, paine kohdistuu sähkömarkkinoille ja sähköverkon riittävyyteen.

Perinteiset energialähteet eivät pysy perässä, ja teknologiayhtiöt etsivät vaihtoehtoja. Ydinvoima, aurinkoenergia ja nyt fuusio ovat kaikki pöydällä. OpenAI:n sopimus Helionin kanssa olisi toteutuessaan ylivoimaisesti suurin fuusioenergiasopimus koskaan, mutta se on yhä sopimus teknologiasta, jota kaupallisessa mittakaavassa ei ole olemassa.

Rakennuspaikkaa ei ole valittu, eikä sopimuksen ehtoja ole lyöty lukkoon. Jos Helion pysyy aikataulussaan, ensimmäiset kilowattitunnit virtaavat aikaisintaan vuonna 2028. Siihen asti OpenAI:n fuusiohaaveet ovat kallis lupaus paperilla.