Eräs työntekijä kertoi johtamiskouluttaja Leena Rinteelle tilanteesta, joka pysäytti: hän ei enää tiennyt, vastaako hänen viesteihinsä esimies vai esimiehen tekoäly. Niinpä hän alkoi itsekin vastata tekoälyllä. Kaksi chatbottia keskusteli keskenään ihmisten puolesta.
Tämä ei ole dystopiaelokuvan kohtaus vaan johtamiskulttuurin uusin ilmiö. Koulutusyhtiö Skillsoftin johtamisasiantuntija Rinne kutsuu sitä nimellä social offloading eli sosiaalinen ulkoistaminen. Kyse on siitä, että ihmissuhdetaidot, jotka vaativat empatiaa, harkintaa ja rohkeutta, siirretään tekoälyn hoidettaviksi.
Tekoäly hoitaa vaikeat puheet
Social offloading näkyy työpaikoilla monella tavalla. Esimies pyytää tekoälyä muotoilemaan palautteen kehityskeskusteluun. Työntekijä syöttää esimiehen ikävän viestin ChatGPT:hen ja pyytää sitä laatimaan vastauksen. Pikkuhiljaa molemmat osapuolet kommunikoivat tekoälyn kautta, vaikka istuvat samassa toimistossa – tai useammin samassa Teams-palaverissa.
Ilmiö kytkeytyy laajempaan muutokseen. Harvard Business Review:n mukaan tekoälyn yleisimmät käyttötarkoitukset ovat jo nyt terapia ja kumppanuus – ei datan analysointi tai koodin kirjoittaminen, vaan tunnetyö. Lähes puolet Z-sukupolven työntekijöistä kertoo saavansa parempaa uraohjausta ChatGPT:ltä kuin omalta esimieheltään.
Businesssolverin vuoden 2025 kyselyssä 49 prosenttia toimitusjohtajista myönsi, ettei ehdi panostaa empaattiseen kohtaamiseen. Luku nousi 16 prosenttiyksikköä edellisvuodesta. Samaan aikaan lähes puolet HR-ammattilaisista arvioi, ettei johto tue empatian kulttuuria työpaikalla.
“Jos pyydän aina tekoälyä kertomaan, miten vastaan esimiehelleni, en opi koskaan aidosti kohtaamaan häntä.”
Matala hierarkia ei suojaa
Ilmiötä ruokkii organisaatioiden madaltuminen. Meta on leikannut 25 000 työpaikkaa vuodesta 2022 ja toimii nyt rakenteella, jossa yhtä esimiestä kohden on 50 insinööriä – perinteinen suositus on korkeintaan 25. Kun keskijohto katoaa, katoaa myös mentorointi. Tyhjiön täyttää tekoäly.
Suomessa ilmiö on erityisen kiinnostava. Suomalaisessa työkulttuurissa hierarkia on valmiiksi matala ja etätyö vakiintunutta. Työterveyslaitoksen tutkimusten mukaan hybridityö toimii Suomessa hyvin, mutta sen suurin riski on ihmisten jääminen näkymättömiin. Kun esimies on etäällä ja organisaatio litteä, kynnys ulkoistaa vaikeat keskustelut tekoälylle madaltuu.
Suomalaista johtamiskulttuuria on kehuttu tasavertaisuudesta. Pomoa puhutellaan etunimellä, ja kehityskeskustelut käydään kahden kesken. Mutta jos esimiehen lämmin viesti Teamsissa onkin ChatGPT:n muotoilema, tasavertaisuuden tunne murenee. Matala hierarkia ei estä empatian ulkoistumista – päinvastoin, muodollisia kohtaamispisteitä on vähemmän kuin jyrkästi hierarkkisissa organisaatioissa.
Tekoäly osaa sanoa oikeat sanat – mutta se ei riitä
Harvardin D³-instituutin tutkija Amit Goldenberg on selvittänyt yli 6 000 osallistujan avulla, miten ihmiset arvioivat tekoälyn tuottamaa empatiaa. Kun tekoäly tuottaa kognitiivista empatiaa eli osoittaa ymmärtävänsä tilanteen, ihmiset arvioivat sen lähes yhtä hyväksi kuin ihmisen tuottaman.
Ero syntyy syvemmällä tasolla. Kun kyse on aidosta myötätunnosta ja tunnetason jakamisesta, ihmiset pitävät ihmisen empatiaa selvästi arvokkaampana. Työpaikalla ei riitä, että joku sanoo oikeat sanat. Empatia vaatii aikaa, energiaa ja halun olla läsnä toisen ihmisen huolessa. Tekoäly voi simuloida empatiaa, mutta se ei voi välittää.
Psykologi Jamil Zaki varoittaa Harvard Business Review:ssä, että yritykset harjoittavat "empatiapesua" – empaattisen oloiset chatbotit peittävät organisaation todellisen välinpitämättömyyden. Pinnalliset algoritmien empatia-yritykset voivat olla enemmän haitaksi kuin hyödyksi.
Nuorempi työntekijäsukupolvi kasvaa ympäristössä, jossa vaikeat keskustelut hoidetaan tekoälyn välityksellä. He eivät ehkä koskaan opi niitä vuorovaikutustaitoja, joita edellinen sukupolvi piti itsestäänselvyyksinä. Rinteen mukaan tämä voi heikentää organisaatioiden kilpailukykyä tekoälystä huolimatta, ei sen ansiosta.
Tekoäly voi kuitenkin toimia myös toiseen suuntaan. Skillsoftin CAISY-työkalu ei anna valmiita vastauksia vaan valmentaa ihmisiä käymään todellisia keskusteluja – harjoittelemaan tilannetta ennen kuin se on edessä oikeasti. Työterveyslaitoksen tutkijat korostavat, että empatia ja sosiaaliset taidot ovat etäjohtajan tärkeimpiä työkaluja. Jos ne rapautuvat, suomalaisten yritysten perinteinen vahvuus, luottamukseen perustuva johtaminen, on uhattuna.
Ratkaiseva valinta on, kumpaan suuntaan tekoäly ohjataan: korvaamaan ihmisten välistä empatiaa vai opettamaan sitä.
Viikoittainen uutiskirje
Tule firmasi fiksuimmaksi AI-osaajaksi
Yksi uutiskirje kerrallaan. Kokoamme viikon tärkeimmät tekoälyuutiset suomeksi ja kerromme, mitä ne tarkoittavat sinun työsi kannalta. Luet sen kahvitauolla.
