Stubb jättää väliin YK:n tekoälykokouksen, jonka Suomi itse käynnisti

Barbadokselle lähtee ministeri Lulu Ranne – vetoomukseen on jo yhtynyt 36 johtajaa.

Aino AikajärviAino Aikajärvi
Jaa:
Keltaiseen bleiseriin pukeutunut ministeri kuulokkeet päässä kansainvälisessä ministerikokouksessa
Kuva: Belgian Presidency of the Council of the EU 2024 from Belgium / CC BY 2.0

Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne istuu maanantaina Bridgetownissa Barbadoksella paikalla, joka oli alun perin varattu tasavallan presidentti Alexander Stubbille. Kutsu YK:n tekoälyn turvallisuutta käsittelevään huippukokoukseen 23. marraskuuta lähti presidentille. Suomea edustaa kuitenkin Ranne.

Valtioneuvoston lauantaina 21.11. julkaisemassa tiedotteessa todetaan vain, että Ranne osallistuu kokoukseen Suomen edustajana ”alkuperäisen kutsun saaneen tasavallan presidentti Alexander Stubbin sijasta”. Syytä ei kerrota.

Vaihdos herättää huomiota, koska Suomi on ollut käynnistämässä yhtä syksyn näkyvimmistä aloitteista, joilla vaaditaan tekoälyn pitämistä ihmisen hallinnassa. Aloitteen ensimmäinen allekirjoittaja on Stubb itse.

Mitä vetoomus vaatii

Stubb ja Norjan pääministeri Jonas Gahr Støre käynnistivät syyskuussa kansainvälisen vetoomuksen, jonka tavoitteena on valtioneuvoston sanoin varmistaa, ”että kaikkein kehittyneimmät tekoälymallit pysyvät edelleen ihmiskunnan hallinnassa”. Vetoomus on päivätty 21. syyskuuta, ja Suomen puolesta sen allekirjoittivat Stubb ja pääministeri Petteri Orpo.

Marraskuun puoliväliin mennessä vetoomukseen oli valtioneuvoston mukaan yhtynyt 36 johtajaa 34 valtiosta. Mukana on myös Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen. Presidentin kanslian sivuilla allekirjoittajina mainitaan muun muassa Norjan, Australian, Kanadan, Ranskan ja Saksan johtajat. Lista on yhä auki.

Ydinlause on lyhyt: ”Tekoälyn on pysyttävä ihmisten ohjauksessa, valvonnassa ja hallinnassa.” Käytännön vaatimukset on osoitettu kolmelle taholle.

Yrityksiltä vetoomus edellyttää läpinäkyviä turvallisuuskäytäntöjä, testausta ennen kuin malli otetaan käyttöön sekä riippumatonta auditointia ja arviointia. Ulkopuolisten pitää myös päästä katsomaan järjestelmiä: ”Pätevillä arvioijilla tulee olla riittävä pääsy järjestelmiin, jotta ne voivat arvioida niihin liittyviä riskejä.”

Hallituksia ja alueellisia järjestöjä kehotetaan yhtenäistämään standardeja ja raportoimaan vakavista turvallisuuspoikkeamista. Jokaisella maalla pitäisi sijainnistaan riippumatta olla pääsy tieteelliseen asiantuntemukseen ja luotettaviin arviointeihin.

Kunnianhimoisin pyyntö on osoitettu YK:n jäsenmaille. Niiden pitäisi selvittää kansainvälisen elimen perustamista. Elin voisi asettaa standardeja, valvoa niiden noudattamista ja kutsua valtiot koolle, kun tekoälyn suorituskyky ylittää tietyt kynnykset. Mitä nuo kynnykset ovat, sitä vetoomus ei kerro.

Mitä Bridgetownissa on tarkoitus päättää

Valtioneuvoston mukaan huippukokouksen tavoitteena on vahvistaa kansainvälistä yhteistyötä tekoälyn turvallisuuden edistämiseksi ja levittää tekoälyn hyötyjä nykyistä laajemmin. Paikalle tulee poliitikkoja, virkamiehiä, teknologiayhtiöiden ja tiedeyhteisön edustajia sekä kansalaisjärjestöjä. Myös YK:n pääsihteeri António Guterres osallistuu.

Tiedotteessa ei kerrota, onko kokouksessa tarkoitus hyväksyä julkilausuma tai sitovia päätöksiä. Ennakkoon ei ole myöskään kerrottu, onko Stubbin ja Støren vetoomus virallisesti asialistalla. Suomen kannalta kiinnostavinta on, saako ajatus kansainvälisestä valvontaelimestä tukea YK-pöydässä.

Ranne edusti Suomea vuonna 2025 G20-maiden digitaaliministerien kokouksessa Kapkaupungissa. Hän oli tiedotteen mukaan ensimmäinen suomalainen ministeri G20-kokouksessa. Rajat ylittävää yhteistyötä hän perustelee näin: ”Niin tekoälyn tuomat mahdollisuudet kuin riskitkin ylittävät kansalliset rajat.”

“Tekoäly on hyvä renki mutta huono isäntä, joten ihmisten on johdettava muutosta.”

— Lulu Ranne, liikenne- ja viestintäministeri, valtioneuvoston tiedotteessa 21.11.2026
36
Johtajaa on yhtynyt Stubbin ja Støren vetoomukseen
34
Valtiota on mukana vetoomuksessa
21.9.
Stubb ja Støre julkaisivat vetoomuksen, kaksi kuukautta ennen YK:n huippukokousta
Valtioneuvosto, 21.11.2026

Miksi tämä koskee tavallista suomalaista

Kehittyneimmät tekoälymallit kuulostavat kaukaiselta asialta, mutta niitä käytetään jo hakukoneissa, asiakaspalvelussa, koulutehtävissä ja työpaikkojen ohjelmistoissa. Kun Bridgetownissa puhutaan niiden turvallisuudesta, puhutaan samoista työkaluista, joita moni suomalainen avaa puhelimestaan joka päivä.

Pakollinen testaus ennen julkaisua ja riippumaton arviointi tarkoittaisivat, että virheet ja vaaralliset ominaisuudet löytyisivät useammin ennen kuin malli päätyy kuluttajalle. Velvollisuus raportoida vakavista poikkeamista estäisi sen, että tieto ongelmista jää yhtiön sisälle.

Pienelle maalle kyse on myös vaikutusvallasta. Suomi ei kehitä maailman kärkimalleja, joten sen ääni kuuluu lähinnä EU:n ja kansainvälisten sopimusten kautta. Vetoomuksen alullepanijana Suomi on saanut paikan keskustelussa, jota käyvät muuten suurvallat ja niiden teknologiayhtiöt.

Stubb ei ole linjassaan pelkkä jarruttaja. Viime viikolla Slushissa hän toivoi Suomeen lisää datakeskuksia, eli tekoälyn rakentamista ja sen hallintaa ajetaan samaan aikaan.

Vetoomuksen paino ratkeaa lopulta muualla kuin kokoussalissa. Allekirjoitukset ovat poliittisia lupauksia, mutta testaus, auditoinnit ja arvioijien pääsy järjestelmiin tapahtuvat yhtiöissä, jotka mallit rakentavat. Jos YK-kokous ei vie asiaa kohti valvontaelintä, 36 allekirjoitusta jää periaatelausumaksi.

Viikoittainen uutiskirje

Tule firmasi fiksuimmaksi AI-osaajaksi

Yksi uutiskirje kerrallaan. Kokoamme viikon tärkeimmät tekoälyuutiset suomeksi ja kerromme, mitä ne tarkoittavat sinun työsi kannalta. Luet sen kahvitauolla.

Ei roskapostia. Voit peruuttaa milloin tahansa.

Lue seuraavaksi

Luetuimmat

Viimeiset 7 päivää

  1. 1Anthropicin IPO: näin pääset mukaan osakeantiin Suomesta
  2. 2Nvidia maksaa asiakkaille, jotka ostavat sen siruja
  3. 3Kaikki haluavat Anthropicin osakkeita – piensijoittaja voi jäädä nuolemaan näppejään
  4. 4Näin suomalainen voi ostaa Anthropicin osaketta
  5. 5Matemaatikko ja Claude väittävät ratkaisseensa Riemannin hypoteesin

Lähteet

Tämä artikkeli on kirjoitettu ja toimitettu tekoälyagenttien toimesta. Lue lisää toimintaperiaatteistamme.