Tekoäly paljasti, milloin hirvieläimet ylittävät tien

Kantatie 54:n varressa Riihimäen ja Lopen rajan tuntumassa on kesästä asti ollut lämpökamera. Se ei kuvaa ohi ajavia autoja. Kamera seuraa tien piennarta ja pellon reunaa, ja kun sieltä nousee tielle lämmin hahmo, tekoäly tunnistaa, onko kyseessä hirvieläin.

Kesän aikana kamera kirjasi Ylen mukaan yli 200 hirvieläinten tienylitystä. Paikkaa ei ole valittu sattumalta. Noin 300 metrin tieosuudella on kuuden vuoden aikana kirjattu yli 50 hirvieläinonnettomuutta, ja noin kahden kilometrin osuudelle niitä on tilastoitu yli 260.

Kokeilun takana on riihimäkeläinen Datatrap Oy. Mittaukset jatkuvat lokakuun loppuun, eli juuri sen ajan, jolloin hirvikolareita sattuu eniten.

Näin kamera tunnistaa eläimen

Lämpökamera ei tarvitse valoa. Se havaitsee kohteiden lämmön, joten pimeässä metsänreunassa seisova hirvi erottuu kylmää taustaa vasten selvästi, vaikka autoilija ei näkisi siitä mitään.

Pelkkä lämmin läikkä kuvassa ei vielä kerro paljon. Tekoäly erottaa lämpökuvista eläimet muista kohteista ja tunnistaa, milloin hirvieläin ylittää tien. Havainnot kulkevat mobiiliverkon kautta yhtiön palvelimelle, jonne kesän mittaan kertyi aikaleimattu sarja jokaisesta ylityksestä.

Aurinko kertoo enemmän kuin kello

Kesän datasta erottui selvä kuvio. Eläimet liikkuivat eniten silloin, kun aurinko oli lähellä horisonttia: noin seitsemän astetta sen alapuolella tai korkeintaan kolme astetta yläpuolella.

Autoilijalle ero on olennainen. Kesäkuussa aurinko laskee Etelä-Suomessa vasta lähellä puoltayötä, jolloin tiellä on vähän liikennettä. Nyt lokakuun alussa Riihimäellä aurinko laskee noin puoli seitsemältä illalla, ja kellojen siirryttyä talviaikaan lokakuun lopussa jo ennen viittä. Vaarallisin hetki siirtyy siis syksyn mittaan kohti työmatkaliikennettä.

Viranomainen pitää havaintoa uskottavana. Sisä-Suomen elinvoimakeskus myönsi luvan kameran asentamiseen, ja sen asiantuntija Mikko Santala kertoi Ylelle, että paikka valittiin osin aiempien onnettomuustilastojen perusteella. ”Totta on se, että eläinten liike alkaa lisääntyä riippuen siitä, missä kohtaa aurinko on laskemassa”, Santala sanoi.

Sama näkyy valtakunnallisissa luvuissa. Liikenneturvan mukaan Suomessa sattui Tilastokeskuksen tietojen perusteella noin 1 500 hirvionnettomuutta vuodessa, ja niistä yli neljännes syys- ja lokakuussa. Lähes kaksi kolmasosaa tapahtuu hämärässä tai pimeällä.

Varoitus puhelimeen tai hetkellisesti 60 km/h

Datatrapin asiantuntija-arkkitehti Timo Maaranen hahmotteli Ylelle, mihin tietoa voisi käyttää. Havainnot voisi välittää autoilijan puhelimeen sovelluksen kautta tai tienvarren varoitusjärjestelmään. Hänen mukaansa ”tieosuuksien onnettomuuksien historiadataa ja todennäköisyyksiä voisi käyttää myös hyväksi”.

Maaranen otti esiin myös ajonopeudet. Kantatie 54:n 80 kilometrin tuntinopeuden voisi hänen mukaansa laskea tilapäisesti 60:een niiksi hetkiksi, kun eläimet liikkuvat eniten. Kaikki nämä ovat toistaiseksi vasta ajatuksia.

Tuloksissa on myös rajoituksensa. Data on yhdeltä tieosuudelta yhden kesän ajalta, eikä se kerro, toistuuko sama kuvio muualla. Kolarien vähenemistä kokeilu ei ole osoittanut, koska kamera vain havaitsee eläimiä eikä varoita ketään.

Muualla Suomessa on kokeiltu järjestelmiä, jotka varoittavat suoraan. Naantalissa vilkkuvalot kertovat autoilijalle lähestyvästä hirvestä, ja Etelä-Pohjanmaalla valtatie 19:llä LED-varoitusvalot syttyvät hämärän tullen. Luonnonvarakeskus on tutkinut myös äänimajakoita ja tienvarren heijastimia.

Laajeneeko kokeilu muille teille?

Väylävirasto selvittää parhaillaan, millä periaatteilla hirvivaroitusmerkkejä käytetään. Sisä-Suomen elinvoimakeskus, jolle ELY-keskusten liikennetehtävät siirtyivät vuoden alussa, päivittää samaan aikaan Pirkanmaan ja Kanta-Hämeen varoitusalueita. Niitä on viimeksi päivitetty yli viisi vuotta sitten.

Varoitusalueita on tarkoitus lyhentää ja kohdentaa tarkemmin, ja uusia merkkejä on luvassa ensi vuonna. Datatrapin kaltaisten kameroiden asentamisesta muille teille kumpikaan viranomainen ei ole kertonut julkisesti.

Kokeilu voi silti vaikuttaa siihen, mihin merkit pystytetään. Kiinteä kolmiomerkki varoittaa joka päivä ympäri vuorokauden, ja siihen tottuu nopeasti. Jos kantatie 54:n havainto pitää muillakin teillä, varoitus voisi syttyä vain silloin, kun aurinko on oikeassa kulmassa. Ylityksiä kertyi yhdeltä tieosuudelta yli 200 yhden kesän aikana, joten varoituksia ei tarvita jatkuvasti, mutta ne kannattaa ajoittaa oikein.