Yle käytti tällä viikolla uutisissaan kuvaa Kertšinsalmen sillasta, joka yhdistää Venäjän sen miehittämään Krimiin. Kuvaa ei ollut otettu kameralla. Ylen verifiointitiimin mukaan se oli tehty tekoälyllä, ja nyt se on poistettu sekä Ylen jutuista että kuvatoimisto All Over Pressin (AOP) palvelusta.
Yle kertoi tapauksesta 19. marraskuuta jutussa, jonka kirjoittivat toimittaja Markus Heikkilä ja verifiointitiimin toimittaja Satu Helin. Jutusta selviää, miten väärennös kulki usean kuvatoimiston kautta suomalaiseen mediaan ja miksi kukaan ketjussa ei pysäyttänyt sitä ajoissa.
Sillan rakenne paljasti kuvan
Verifiointitiimi vertasi kuvaa aitoihin valokuviin sillasta. Kuvassa maantie- ja rautatiesilta olivat liian lähellä toisiaan. Pilarit näyttivät kannattelevan vain osaa rakenteesta, vaikka oikeassa sillassa ne tukevat koko rakennetta.
Toinen vihje tuli SynthIDltä. Se on Googlen kehittämä tekniikka, joka lisää tekoälyn tuottamiin kuviin silmällä näkymättömän vesileiman ja jolla vesileiman voi myöhemmin tunnistaa. Ylen mukaan SynthID viittasi siihen, että kuva olisi tehty OpenAI:n työkaluilla. Tämä on vahva vihje mutta ei varma tieto kuvan alkuperästä, eikä Ylen jutussa ole OpenAI:n kommenttia.
Ketju kulki kolmen toimiston kautta
Googlen käänteinen kuvahaku osoitti, että kuva oli julkaistu ensimmäisen kerran 17. marraskuuta. Sen julkaisivat ainakin brittilehti The Times ja yhdysvaltalainen The Philadelphia Inquirer.
AOP sai kuvan kansainväliseltä kuvapankilta Shutterstockilta. Kuvan tekijänoikeusmerkinnässä mainittiin lisäksi aasialainen kuvatoimisto EyePress News. Suomalaiset toimitukset ostavat kuvia AOP:lta, ja sitä kautta kuva päätyi myös Ylen juttuihin.
Shutterstock yritti vetää kuvan pois. Se lähetti AOP:lle keskiviikkoiltana sähköpostin, jossa pyydettiin poistamaan kuva. AOP:n kuvatoimittajan Timo Lampisen mukaan viesti päätyi roskapostiin.
“Meidän on vain luotettava kuvia toimittaviin tahoihin. Ei meillä ole mahdollisuutta tuollaista kuvamassaa tarkistaa.”
Kuka tarkisti ja kuka ei
Lampisen mukaan AOP:lle tulee päivittäin kymmeniätuhansia kuvia, joten toimisto joutuu luottamaan kuvien toimittajiin. Yle korjasi juttuaan jälkikäteen: luku oli alun perin muotoa ”useita tuhansia”.
AOP ei myöskään voi poistaa kuvia itse. Sen palvelu peilaa Shutterstockin arkistoa rajapinnan kautta, joten kuva näkyy asiakkaille niin kauan kuin se on Shutterstockin arkistossa.
Kukaan ei siis tarkistanut kuvaa ennen kuin se julkaistiin Suomessa. AOP luotti Shutterstockiin, ja Shutterstock reagoi vasta kun kuva oli jo levinnyt. Yle julkaisi kuvan, ja virheen huomasi vasta Ylen oma verifiointitiimi. Shutterstock ja EyePress News eivät ole kommentoineet tapausta julkisuudessa.
Miksi tällä on väliä
Lähes kaikki suomalaiset mediat kuvittavat ulkomaanuutisensa kuvatoimistojen kuvilla. Lukija olettaa, että uutiskuva näyttää sen, mitä tapahtui. Kun väärennös kulkee kuvatoimiston läpi, se voi päätyä samana päivänä usean median sivuille, ja jokainen niistä lainaa sille omaa uskottavuuttaan.
Sotaan liittyvissä uutisissa riski on suurempi. Kertšinsalmen silta on ollut Ukrainan iskujen kohde, ja siitä julkaistuja kuvia luetaan tarkasti. Tekoälyn tekemä kuva sillasta voi johtaa harhaan, vaikka sen tekijä ei olisi tarkoittanut mitään pahaa.
Näin tunnistat epäilyttävän uutiskuvan
Vertaa kuvaa aitoihin kuviin samasta paikasta. Ylen tiimi huomasi virheen sillan rakenteesta. Tekoälyltä menevät usein pieleen mittasuhteet, kannattimet, kaiteet ja teksti.
Tee käänteinen kuvahaku. Google Lens tai TinEye kertoo, missä ja milloin kuva on ilmestynyt ensimmäisen kerran. Jos uutistapahtumasta on vain yksi kuva, jonka alkuperä on epäselvä, ole varovainen.
Katso kuvan lähde. Jos kuvatekstissä mainitaan vain kuvapankki eikä kuvaajaa tai paikkaa, kuvan alkuperä kannattaa tarkistaa ennen kuin sitä jakaa eteenpäin.
Sanasto
Käänteinen kuvahaku
Haku, jossa hakusanan sijaan annetaan kuva. Palvelu, kuten Google Lens tai TinEye, etsii verkosta saman tai samannäköisen kuvan ja näyttää, missä ja milloin se on julkaistu.
Rajapinta toi kuvan, sähköposti ei poistanut sitä
Ylen jutussa ei kerrota, aikovatko AOP tai sen asiakkaat muuttaa tapaansa tarkistaa kuvia. Ylen verifiointitiimi käytti tapauksessa samoja keinoja, joita kuka tahansa voi käyttää: vertasi kuvaa aitoihin kuviin, teki käänteisen kuvahaun ja tarkisti vesileiman. Työ tehtiin kuitenkin vasta sen jälkeen, kun kuva oli jo julkaistu.
Ketjun heikoin kohta ei ollut tekoäly vaan prosessi. Kuvat siirtyvät Shutterstockilta AOP:lle automaattisesti rajapinnan kautta, mutta poistopyyntö lähetettiin tavallisena sähköpostina, jonka roskapostisuodatin pysäytti. Kun kuvia tulee kymmeniätuhansia päivässä, poistopyyntöjen pitäisi kulkea yhtä automaattisesti kuin itse kuvat.
Viikoittainen uutiskirje
Tule firmasi fiksuimmaksi AI-osaajaksi
Yksi uutiskirje kerrallaan. Kokoamme viikon tärkeimmät tekoälyuutiset suomeksi ja kerromme, mitä ne tarkoittavat sinun työsi kannalta. Luet sen kahvitauolla.