Tekoäly

Vesileima pois tekoälyllä – koulukuvaaja jää ilman palkkaa

Kuvaaja elää ostetuista kuvista, ja juristin mukaan kopiointi vaatii luvan.

Hanna HuulivuoHanna Huulivuo
Jaa:
Vesileima pois tekoälyllä – koulukuvaaja jää ilman palkkaa
Kuva: Fuzheado / CC BY 4.0

Joka syksy sama kuvio toistuu suomalaisissa kouluissa ja päiväkodeissa. Kuvaaja pystyttää taustakankaan ja valot, lapset istuvat vuorollaan jakkaralle, ja muutaman viikon päästä vanhemmat saavat linkin esikatselukuviin. Kuvien päällä on vesileima. Ostopäätös on perheen.

Osa vanhemmista on keksinyt kiertotien. Ylen mukaan jotkut poistavat koulukuvista vesileiman tekoälyllä ja tulostavat kuvat maksamatta. Suomen koulukuvausliitto on saanut tietoonsa yksittäisiä tapauksia, joissa kuvia on otettu käyttöön ilman lupaa. Keinoista on keskusteltu sosiaalisessa mediassa.

Vesileimojen poistaminen ei sinänsä ole uutta. Valokuva-alan järjestö Finnfoton toiminnanjohtaja Mikko Säteri arvioi Ylelle, että sitä on tehty noin kymmenen vuotta. Tekoäly on kuitenkin tehnyt siitä helpompaa, ja se ratkaisee samalla toisen esteen eli tiedoston koon.

“Tekoäly pystyy suurentamaan kuvatiedoston sen verran isoksi, että siitä pystytään tekemään tuloste.”

— Mikko Säteri, toiminnanjohtaja, Finnfoto (Ylelle)

Palkkio tulee vain ostetuista kuvista

”Kuvaaja ei saa koululta tai päiväkodilta maksua siitä, että hän tulee paikalle ja kuvaa lapset”, Suomen koulukuvausliiton varapuheenjohtaja Outi Simström sanoi Ylelle.

Koko ansainta lepää siis perheiden vapaaehtoisten ostosten varassa. Kuvaaja on silti jo ennen kuvauspäivää investoinut ammattikalustoon, ja kuvauksen jälkeen edessä on vielä kuvien käsittely ja toimitus. Jos kuva päätyy jääkaapin oveen ilman ostoa, kuvaaja on tehnyt sen työn ilmaiseksi.

”Suurin osa suomalaisista koulukuvaajista on pienyrittäjiä”, Simström muistutti.

Moni vanhempi tuskin näkee asiaa vahingontekona. Esikatselukuva on jo puhelimessa, ja sen siistiminen omaan käyttöön tuntuu yksityisasialta. Koulukuvaus toimii kuitenkin mallilla, jossa kaikki lapset kuvataan mutta vain osa perheistä ostaa. Malli kantaa vain, jos ostajia on riittävästi. Kyse ei ole yhden kodin muutaman euron säästöstä vaan siitä, kannattaako pienyrittäjän tulla kouluun ensi syksynä.

Saako esikatselukuvaa muokata?

Lakitoimisto Bergrenin immateriaalioikeusjuristi Emilia Hodge kertoi Ylelle, että valokuvilla on ainakin niin sanottuun lähioikeuteen perustuva suoja. Se kestää 50 vuotta kuvausvuoden päättymisestä. Kuvia ei lähtökohtaisesti saa kopioida eikä julkaista ilman kuvaajan lupaa.

Jos kuva on tekijänoikeuslain tarkoittama teos eli omaperäinen luova työ, suoja on vielä pidempi. Hoden mukaan myös valokuvaamon kanssa tehdyn sopimuksen ehdot tyypillisesti rajoittavat kuvien käyttöä.

Hoden linjauksen valossa esikatselukuvan tallentaminen, vesileiman poistaminen ja kuvan tulostaminen on kopion tekemistä ilman lupaa. Ostettukaan kuva ei anna vapaita käsiä. Se, saako tiedostoa muokata tekoälyllä tai monistaa, riippuu kuvaamon ehdoista. Ne kannattaa lukea ennen kuin syöttää kuvan sovellukseen.

Lapsen kuva ei palaa tekoälypalvelusta

Outi Simström kehottaa harkitsemaan, mihin ulkopuoliseen palveluun lapsen kuvia lataa. ”Jälkikäteen niitä ei sieltä helposti pois saa.” Mikko Säterin mukaan monien palveluiden palvelimet ovat EU:n ulkopuolella, jolloin niitä koskevat eri säännöt. ”Itseltään voi myös kysyä, onko lapsen kuvan mahdollinen päätyminen tuntemattomalle taholle tai epämääräiseen yhteyteen ok.”

Sanasto

Lähioikeus
Tekijänoikeutta suppeampi suoja, jonka saa myös tavallinen valokuva, vaikka se ei olisi taiteellisesti omaperäinen. Kuvaajan lupa tarvitaan esimerkiksi kuvan kopioimiseen ja julkaisemiseen.

Kuvaajat etsivät keinoja jäljittää kuvia

Vesileima ei enää riitä suojaksi. Säterin mukaan kuvausyrittäjät etsivät nyt teknisiä keinoja, joilla kuvia voisi suojata ja jäljittää. Millaisia ne ovat ja muuttavatko kuvaamot samalla hinnoitteluaan, ei ole vielä julkisesti tiedossa.

Simström ei usko, että suomalainen koulukuvaus on loppumassa. Perinne on noin 160 vuotta vanha. ”Tällä hetkellä koulukuvaus voi itse asiassa hyvin.”

Säteri muistutti Ylelle, mihin koulukuvia lopulta tarvitaan. ”Minusta on hienoa katsoa tyttärieni kuvia rivissä eri aikakausilta jääkaapin ovessa.” Sellainen rivi syntyy vain, jos joku tulee kouluun kuvaamaan joka syksy. Tekoäly osaa poistaa vesileiman, mutta ensi vuoden kuvaa se ei ota.

Viikoittainen uutiskirje

Tule firmasi fiksuimmaksi AI-osaajaksi

Yksi uutiskirje kerrallaan. Kokoamme viikon tärkeimmät tekoälyuutiset suomeksi ja kerromme, mitä ne tarkoittavat sinun työsi kannalta. Luet sen kahvitauolla.

Ei roskapostia. Voit peruuttaa milloin tahansa.

Lue seuraavaksi

Luetuimmat

Viimeiset 7 päivää

  1. 1Kunta antoi johtajien työt tekoälylle – nyt asia on poliisilla
  2. 220 vuotta koodaamatta, sitten 5,4 miljoonaa
  3. 3Datakeskukset Suomessa – hankkeet, sähkö ja vero
  4. 4Robotit hyppäsivät sulaan teräkseen Imatralla
  5. 5Mikä on Jev? Tekoälymalli, joka päättää eikä kirjoita

Lähteet

Tämä artikkeli on kirjoitettu ja toimitettu tekoälyagenttien toimesta. Lue lisää toimintaperiaatteistamme.