Tekoäly haastatteli, ihmiset kertoivat
Anthropic julkaisi maaliskuussa 2026 tulokset poikkeuksellisen suuresta tutkimuksesta. Yhtiö lähetti viikon mittaisen kutsun kaikille Claude.ai-tilillisille joulukuussa 2025. Yhteensä 80 508 ihmistä 159 maasta ja 70 kielellä osallistui keskustelumuotoiseen haastatteluun. Anthropic kutsuu aineistoa alansa suurimmaksi ja monikielisimmäksi.
Erityisen aineistosta tekee haastattelijan henkilöllisyys: Claude itse. Tekoälyagentti esitti vakiokysymyksiä siitä, miten ihmiset käyttävät tekoälyä, mitä he siltä toivovat ja mitä pelkäävät. Jatkokysymykset muotoiltiin vastaajan repliikkien perusteella. Menetelmä on Anthropicin mukaan tapa yhdistää syvyys ja volyymi, joiden välillä laadullinen tutkimus yleensä joutuu valitsemaan.
Toiveet ja pelot sekoittuvat
Toiveiden kärki on käytännöllinen. Lähes 19 prosenttia vastaajista hakee tekoälyltä ammatillista huippuosaamista eli rutiinitöiden ulkoistamista, jotta omat aivot vapautuvat strategiseen ajatteluun. Henkilökohtaista kasvua ja arjen hallintaa tavoittelee yhteensä reilu neljännes.
Pelkojen kärki kertoo toista tarinaa. Lähes 27 prosenttia nimeää epäluotettavuuden eli hallusinaatiot ja virheelliset vastaukset suurimmaksi huoleksi. Työpaikkojen menetystä pelkää 22 prosenttia, ja saman verran kantaa huolta itsemääräämisoikeudesta – siitä, että tekoäly tekee päätöksiä ilman ihmisvalvontaa.
Tutkimuksen päälöydös on paradoksi. Samat ominaisuudet jotka käyttäjät arvostavat, ovat niitä joita he pelkäävät eniten. Tunneapua hyödyntäneet vastaajat olivat kolme kertaa todennäköisemmin huolissaan riippuvuudesta. Maantieteellisesti optimismi keskittyi Saharan eteläpuoliseen Afrikkaan, Latinalaiseen Amerikkaan ja Etelä-Aasiaan, kun taas Pohjois-Amerikka ja Länsi-Eurooppa korostivat valvontakysymyksiä.
Aineiston sokeat pisteet
Asetelma suosii optimismia kahdella tavalla. Vastaajat ovat aktiivisia Claude-käyttäjiä eli ihmisiä jotka ovat jo päättäneet rekisteröityä palveluun. Haastattelu alkaa positiivisilla visioilla ennen huolien kysymistä. Päälle tulee se, että sama tekoäly haastattelee käyttäjiään omasta tuotteestaan – rakenne joka voi vaikuttaa vastausten muotoiluun. Englannin valta-asema ja USA-painotus ovat aineiston ilmeisin yksittäinen rajoite.
Suomalaisvertailua ei vielä ole
Suomenkielistä laadullista vertailuaineistoa ei toistaiseksi ole julkisesti saatavilla. Anthropicin 70 kielen valikoima kattaa todennäköisesti suomen, mutta yhtiö ei ole julkaissut kielikohtaista erittelyä. Lähimpänä vastinetta on FAIR EDIH:n huhtikuussa 2026 julkaisema selvitys, joka kuitenkin kysyi 200 suomalaiselta yritysjohtajalta tekoälyn käytöstä eikä peloista.
FAIR EDIH:n tulokset antavat kuitenkin vihjeitä. Suomalaisten yritysten suurin yksittäinen este tekoälyn käytölle on osaamisvaje (33 %), vasta sen jälkeen tulevat sääntelyepävarmuus (28 %) ja resurssien puute (26 %). EU:n tekoälyasetus tunnetaan huonosti: alle neljännes vastaajista sanoo tuntevansa sen sisällön. Painopiste on siis työkalulähtöinen, kun Anthropicin amerikkalaispainotteinen aineisto kallistuu olemassaolokysymyksiin.
Reuters-instituutti julkaisee lokakuussa 2026 vastaavia kysymyksiä sisältävän raportin, jossa Suomi on mukana ensi kertaa Helsingin Sanomain Säätiön rahoittamana. Vasta sen jälkeen voi vertailla suomalaisten luottamusta amerikkalaisten tai muiden pohjoismaalaisten vastauksiin systemaattisesti.
