Tekoäly teki löydön – tutkija sanoo ehtineensä ensin

Mario Rodríguez Mestre ei usko, että Claude keksi yksin sen, mistä Anthropic kertoi syyskuun lopulla. Hän väitteli hiljattain tohtoriksi Kööpenhaminan yliopistosta ja sanoo, että hänen julkaisematon tutkimuksensa kuvaa samat virusten DNA-tunnisteet, jotka Anthropic esitteli tekoälynsä löytönä. Luonnoksiaan ja analyysejään hän oli käsitellyt omalla yksityisellä Claude-tilillään.

”Kyse on olennaisesti samasta löydöstä. Tässä ei ole kyse vain siitä, että kaksi ryhmää tutkisi sukua olevia proteiiniperheitä tai samankaltaisia biologisia järjestelmiä”, Rodríguez Mestre sanoi CNN:lle (käännös englannista).

Varkaudesta hän ei yhtiötä syytä. ”En väitä, että Anthropic olisi tarkoituksella ottanut työmme. En pysty osoittamaan sitä”, hän sanoi. Hänen mielestään aiemmalla ihmisten tiedolla ja ohjauksella oli silti todennäköisesti suurempi osuus kuin ilmaus ”autonominen löytö” antaa ymmärtää. Anthropic ei vastannut CNN:n kommenttipyyntöön.

Mitä Anthropic tarkalleen väittää

Anthropic kertoi 23. syyskuuta, että Claude oli löytänyt aiemmin kuvaamattoman entsyymijärjestelmän, jossa on CRISPRiä muistuttavia toistojaksoja. Yhtiö antoi järjestelmälle nimen ART (array-associated reverse transcriptases). Siinä on kolme osaa: käänteiskopioijaentsyymi, sen vieressä oleva kumppanigeeni ja pitkä rivi säännöllisin välein toistuvia DNA-jaksoja. Järjestelmää esiintyy lähinnä bakteriofageissa eli bakteereja infektoivissa viruksissa.

Yhtiön mukaan työ eteni näin. Tutkijat antoivat Claudelle kehotteen etsiä suuresta DNA-tietokannasta kiinnostavia uusia käänteiskopioijaentsyymejä. Noin 950 Claude-agenttia kävi 21 tunnin aikana läpi yli 200 000 entsyymiä ja poimi niistä 3 500 ehdokasjärjestelmää. Lopuksi ne karsittiin 20:een, ja jokaisesta kirjoitettiin raportti ihmisille. Yksi agentti huomasi raakasekvenssiä lukiessaan toistuvan kuvion entsyymigeenin vieressä. Se vertasi kuviota tunnettuihin järjestelmiin, kävi läpi kirjallisuutta ja jätti raportin ihmisten tarkastettavaksi.

Anthropicin mukaan löytö tehtiin ”vain korkean tason ohjauksella tutkijoiltamme” (englanniksi ”with only high-level direction from our scientists”). CNN:n mukaan toimitusjohtaja Dario Amodei puhui Clauden johtamasta löydöstä, molekyylikoneesta, jonka yhtiö epäilee voivan olla uusi geenimuokkauksen mekanismi.

Tutkimusta ei ole vertaisarvioitu. Esijulkaisu on PDF-tiedosto Anthropicin omalla palvelimella, eikä sitä ole viety edes biologien yleisesti käyttämään bioRxiv-arkistoon. Yhtiö myöntää itse, ettei järjestelmän tehtävää vielä tunneta. Ainoa raportoitu laboratoriotulos on, että toistojaksot luetaan joukoksi lyhyitä RNA-molekyylejä.

Ulkopuoliset tutkijat: kiinnostavaa, mutta geenimuokkausta se ei vielä ole

Minnesotan yliopiston genetiikan, solubiologian ja kehitysbiologian laitoksen apulaisprofessori Aaron Engelhart sanoi CNN:lle, että havaintoa kannattaa ehdottomasti tutkia lisää. Tiedotteen sävystä hänen johtopäätöksensä on silti kaukana.

Anthropicin tiedotteessa äänessä on CRISPR-tutkimuksen uranuurtaja Feng Zhang MIT:stä ja Broad-instituutista. Hän luki esijulkaisun. ”Tämä on innostava esimerkki siitä, miten tekoälyagentit voivat osallistua biologisiin löytöihin”, Zhang sanoi (käännös englannista). Kommentti koskee työtapaa eikä ota kantaa siihen, mitä ART tekee.

Markkinat eivät jääneet odottamaan. Seeking Alphan mukaan geenimuokkausyhtiöiden osakkeet laskivat tiedotteen päivänä, vaikka ART:n ei ole osoitettu muokkaavan yhtäkään geeniä. Reaktio kertoo, miten paljon painoa tekoäly-yhtiön tiedeväitteellä nykyään on. Potilaille uusi geenityökalu voisi aikanaan tarkoittaa uusia hoitoja perinnöllisiin sairauksiin. CRISPRin matka työkaluksi kuvatusta bakteerimekanismista hyväksytyksi hoidoksi kesti kuitenkin yli kymmenen vuotta.

Kuka löydön oikeastaan teki?

Esijulkaisun ensimmäinen kirjoittaja Peter Yoon on työskennellyt aiemmin Nobel-palkitun Jennifer Doudnan laboratoriossa. Teksasin yliopiston molekyylibiotieteiden professori Ilya Finkelstein huomautti blogissaan, että ”kuudesta kirjoittajasta neljä on kokeneita molekyylibiologeja ja alan asiantuntijoita”.

Finkelsteinin mukaan tekoäly on parhaimmillaan neulan etsimisessä heinäsuovasta. Mielikuvituksellisiin läpimurtoihin se ei hänen mielestään yllä. ”Ne ovat todella hyviä puurtamisessa, kun alan asiantuntijat ohjaavat niitä”, hän sanoi CNN:lle (käännös englannista).

King's College Londonin professori Gustavo Sudre painottaa toista puolta. Hänen mukaansa malli ”sai laajan suunnan ja joutui sitten käyttämään omaa harkintaansa siinä, mikä datassa oli kiinnostavaa”. Sudren mielestä se on todellinen muutos verrattuna tavalliseen pyyntöön analysoida jokin aineisto. Hänkin muistuttaa, että tieteen kysymykset eivät odota tietokannoissa löytäjäänsä: ”Ne tulevat meiltä – siitä, mistä välitämme ja mikä meitä huolestuttaa.”

Rehellisin vastaus on, että työnjakoa ei voi ulkopuolelta todentaa. Ihmiset kirjoittivat kehotteen, Claude seuloi ehdokkaat ja ihmiset tekivät laboratoriotyön. Jos Rodríguez Mestren epäily pitää paikkansa, osa löydön pohjatiedosta oli jo valmiiksi ihmisen kirjoittamana olemassa. Kukaan ulkopuolinen ei ole voinut ajaa samaa agenttiparvea uudelleen ja katsoa, päätyykö se samaan tulokseen.

Kilpajuoksu tiedeotsikoista

Anthropic ei ole ainoa tekoäly-yhtiö, joka hakee nyt uskottavuutta tieteestä. OpenAI kertoi hiljattain, että sen sisäinen malli on ratkaissut tai edistänyt 372 matematiikan ongelmaa. Koska malli ei ole julkinen, ulkopuoliset eivät voi toistaa tuloksia. Osa matemaatikoista on jo kääntynyt OpenAI:ta vastaan ja kehottanut kollegoitaan lopettamaan yhteistyön, koska yhtiö ohittaa julkaisuillaan vertaisarvioinnin.

Kummassakin tapauksessa kuvio on sama. Yhtiö julkaisee suuren väitteen omilla sivuillaan, media uutisoi sen, ja tiedeyhteisö pääsee arvioimaan sitä vasta jälkikäteen ja puutteellisin tiedoin.

Anthropicilla on myös kaupallinen syy toivoa näyttäviä otsikoita. Yhtiön listautumisesite vuoti julkisuuteen syyskuun lopussa, ja uutistietojen mukaan listautumisanti on suunniteltu marraskuulle. Tiedelöytö sopii hyvin sijoittajille kerrottavaan tarinaan, jossa Claude tekee muutakin kuin kirjoittaa koodia.

Imperial College Londonin apulaisprofessori Yuval Elani muistuttaa CNN:lle, että biologiassa älyn on lopulta näyttävä fyysisessä maailmassa. ”Kestää siis vielä jonkin aikaa, ennen kuin voimme todella perustella biologian tekoälyhypen”, hän sanoi (käännös englannista).

Väitteen voi kuitenkin testata. Kun Anthropic kertoo, mitä ART solussa tekee, muut laboratoriot voivat toistaa kokeen. Tekijyyden kannalta kiinnostavin testi tulee aiemmin: mainitaanko Rodríguez Mestren työ aiempana tutkimuksena, kun ART-artikkeli lopulta lähetetään tiedelehteen.