Anthropic kertoi keskiviikkona 23. syyskuuta, että sen Claude-malli on löytänyt bakteereja infektoivien virusten, bakteriofagien, DNA:sta aiemmin kuvaamattoman entsyymijärjestelmän. Järjestelmän rakenteessa on samoja piirteitä kuin CRISPR-toistojaksoissa, joiden varaan nykyiset geenisakset rakentuvat.
Mitä järjestelmä tekee, sitä ei vielä tiedä kukaan. Ei myöskään Anthropic. Toimitusjohtaja Dario Amodein mukaan löydön tarkka tehtävä, bioteknologinen hyöty, jos sellaista on, ja merkitys eivät ole vielä selvillä.
Löytö on ensimmäinen tulos Anthropicin uudesta biotieteiden tutkimusryhmästä ja laboratoriosta, jonka yhtiö perusti keväällä San Franciscon lahden alueelle. Ryhmän tehtävä on selvittää, pystyvätkö yleiskäyttöiset tekoälymallit nopeuttamaan biologista tutkimusta.
Tutkijat pyysivät Claudea etsimään valtavasta DNA-tietokannasta kiinnostavia käänteistranskriptaaseja. Ne ovat entsyymejä, jotka kopioivat RNA:ta DNA:ksi. Noin 950 Claude-agenttia työskenteli rinnakkain 21 tuntia ja kulutti siihen 210 miljoonaa tokenia.
Agentit keräsivät yli 200 000 käänteistranskriptaasia, karsivat joukosta 3 500 uutta ehdokasjärjestelmää ja kirjoittivat 20 lupaavimmasta raportin ihmisille luettavaksi. Yksi agentti huomasi harvinaisen entsyymiperheen, jonka vieressä oli tasavälein toistuvia DNA-jaksoja. Se laski toistot, mittasi niiden välit, vertasi niitä tunnettuihin järjestelmiin, kävi läpi aiemman kirjallisuuden ja jätti havainnostaan raportin.
Järjestelmä sai nimen ART, englanniksi array-associated reverse transcriptases. Siihen kuuluu käänteistranskriptaasi, sen kumppanigeeni ja CRISPR-jaksoja muistuttava toistojakso. Samanlainen piirteiden yhdistelmä on aiemmin löytynyt vain muutamasta järjestelmästä, ja ne kaikki pystyvät ohjelmoitavasti leikkaamaan, kopioimaan tai liittämään DNA:ta.
Laboratoriotyön tekivät ihmiset. Ensimmäisissä kokeissa toistojakso ilmeni erillisinä lyhyinä RNA-molekyyleinä. Varsinaista tehtävää selvitetään yhä.
Ensin raaka DNA-sekvenssi, sitten Clauden löytämät toistojaksot korostettuina.Kuva: Anthropic
“Tämä on innostava esimerkki siitä, miten tekoälyagentit voivat osallistua biologisiin löytöihin. Käänteistranskriptaaseihin liittyvät RNA-toistojaksot ovat aidosti kiinnostava havainto, joka ansaitsee lisätutkimusta.”
Mitä löytö on ja mitä se ei ole
Kyse on esijulkaisusta, jota ei ole vertaisarvioitu. Itse entsyymi ei ole täysin uusi: aiemmissa tutkimuksissa on kuvattu sama käänteistranskriptaasi niin sanotuista jättifageista. Anthropicin mukaan Claude oli kuitenkin ensimmäinen, joka tunnisti järjestelmän tunnuspiirteet. TechCrunch huomauttaa, että Stanfordin tutkijat ovat aiemmin löytäneet jossain määrin samankaltaisen järjestelmän, ja että löytö oli yhtiön omin sanoin tehty "pääosin, mutta ei kokonaan" Clauden voimin.
Laboratorio toimii bioturvallisuustasoilla 1 ja 2, eikä siellä käsitellä ihmisille tautia aiheuttavia organismeja. Claude ei ohjaa laitteita. Amodein mukaan voi olla, että Claude joskus tekee kokeet itse ohjaamalla laboratoriolaitteita asianmukaisin varotoimin, "mutta emme tee sitä tänään".
Markkinat reagoivat silti. Decryptin mukaan geenieditointiyhtiöiden CRISPR Therapeuticsin, Intellian ja Beam Therapeuticsin osakkeet laskivat julkistuksen jälkeen.
Pullonkaula siirtyy laboratorioon
Luvut kertovat, mikä muuttui. Yli 200 000 entsyymin seulonta ja 20 raportin kirjoittaminen vei alle vuorokauden. Hidas osa on nyt se, mitä tekoäly ei tee: märkälaboratorion kokeet, joilla löydön merkitys todennetaan.
Siksi ART:n todellinen arvo ratkeaa vasta seuraavien kuukausien kokeissa, ja Anthropic pyytää muita tutkimusryhmiä ehdottamaan yhteistyötä. Jos järjestelmä osoittautuu ohjelmoitavaksi työkaluksi, tekoäly on ollut mukana löytämässä uutta geenieditoinnin raaka-ainetta. Jos ei, jäljelle jää silti menetelmä, jolla samaa hakua voi toistaa muissakin tietokannoissa.
Viikoittainen uutiskirje
Tule firmasi fiksuimmaksi AI-osaajaksi
Yksi uutiskirje kerrallaan. Kokoamme viikon tärkeimmät tekoälyuutiset suomeksi ja kerromme, mitä ne tarkoittavat sinun työsi kannalta. Luet sen kahvitauolla.
